IFC:n ym­pä­ris­tö- ja yh­teis­kun­ta­vas­tuun stan­dar­dit

Jokaisen investoinnin ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta arvioidaan ennen sijoituspäätöstä, jonka jälkeen vastuullisuutta seurataan koko investoinnin elinkaaren ajan.

Vastuullisuutta ja niihin liittyviä riskejä arvioidaan suhteessa Maailmanpankkiryhmään kuuluvan IFC:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuun standardeihin (IFC Environmental and Social Performance Standards, IFC PS) sekä Maailmanpankkiryhmän yleisiin ja sektorikohtaisiin ohjeistuksiiin (Environmental, Health, and Safety Guidelines).

Eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI) yhteisten periaatteiden mukaisesti ne ovat vaatimustasona kaikille korkean ja keskikorkean riskitason (A-B) hankkeille. Matalan riskitason (C) hankkeille minimitason muodostaa paikallinen lainsäädäntö.

IFC:n vastuullisuustandardit määrittelevät hankkeelle vähimmäisvaatimustason kahdeksalla ympäristö- ja yhteiskuntavastuun osa-alueella:

• Standardi 1: Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi ja hallinta

Auttaa yrityksiä arvioimaan ja hallitsemaan toimintaansa liittyviä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia ja niihin liittyviä riskejä. Lisäksi se auttaa luomaan yhtiön toimintaan sopivan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmän (suomeksi usein ns. ympäristöjärjestelmä). Sen avulla suunnitelmat ja standardit integroidaan yrityksen ydintoimintoihin niin, että yritys voi ennakoida liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä välttää, minimoida ja tarvittaessa kompensoida niitä. Hyvä hallintajärjestelmä ottaa huomioon sidosryhmien kuulemisen sekä tarjoaa keinoja työntekijöiden ja paikallisten yhteisöjen valitusten käsittelyyn.

• Standardi 2: Työehdot ja työolot

Vaatii yrityksiä kohtelemaan työntekijöitään oikeudenmukaisesti, tarjoamaan turvalliset ja terveelliset työolot, estämään lapsityön ja pakkotyön käytön sekä tunnistamaan työehtoihin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät riskit ensisijaisessa toimitusketjussaan.

• Standardi 3: Resurssitehokkuus ja saastumisen ehkäiseminen

Auttaa yrityksiä ottamaan käyttöön toimintatapoja ja tekniikkaa, jotka edistävät energiatehokkuutta ja kestävää resurssien, kuten energian ja veden, käyttöä sekä auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

• Standardi 4: Yhteisön terveys, turvallisuus ja turvallisuus

Vaatii yrityksiä omaksumaan vastuullisia toimintatapoja, joilla vähennetään paikallisiin yhteisöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä kehittämällä riittävää valmiutta toimia hätätilanteissa, vartiointi- ja turvallisuustoimenpiteitä sekä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

• Standardi 5: Maanhankinta ja väestönsiirrot

Neuvoo yrityksiä välttämään väestönsiirtoja aina kun se on mahdollista sekä vähentämään vaikutuksia siirtymään joutuviin ihmisiin. Lieventämistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kohtuulliset korvaukset ja elinolojen parantaminen. Aktiivinen yhteistyö yhteisöjen kanssa koko prosessin ajan on välttämätöntä.

• Standardi 6: Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Huomioi, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja säilyttäminen, ekosysteemipalvelujen ylläpitäminen sekä luonnonvarojen asianmukainen käyttö ovat kestävän kehityksen perusedellytyksiä. Standardi asettaa hankkeille selkeät, ympäristötyypin mukaiset seuranta- ja lieventämisvaatimukset.

• Standardi 7: Alkuperäiskansat

Pyrkii varmistamaan, että yritystoiminta minimoi kielteiset vaikutukset alkuperäiskansoihin, edistää alkuperäisväestön ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja kulttuurin kunnioittamista sekä edistää myönteisiä kehitysvaikutuksia kulttuurisesti sopivilla tavoilla. Alkuperäiskansojen tietoon perustuva kuuleminen ja osallistuminen koko projektin ajan ovat perusedellytyksiä, ja ne voivat tietyissä tilanteissa sisältää niin sanotun FPIC-suostumuksen (vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus; Free, Prior and Informed Consent).

• Standardi 8: Kulttuuriperintö

Auttaa yrityksiä suojelemaan kulttuuriperintöä toiminnan haitallisilta vaikutuksilta ja edistämään sen säilyttämistä. Edistää myös kulttuuriperinnön käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista.

Lisäksi jokaista investointia tarkastellaan esimerkiksi ihmisoikeuksien ja verovastuullisuuden näkökulmasta. Investoinnista riippuen arvioinnissa huomioidaan myös toimialakohtaisia standardeja ja muita kansainvälisiä periaatteita.

Jokaisen investoinnin edellytetään noudattavan aina paikallista lainsäädäntöä.

Mitä jos toiminta ei vastaa standardeja?

Mikäli toiminta ei ole linjassa sille soveltuvien standardien ja ohjestusten kanssa, yhtiön kanssa sovitaan sopimukseen liitettävästä toimenpidesuunnitelmasta (Environmental & Social Action Plan, josta usein käytetään lyhennettä ESAP). Siinä määritellään toimenpiteet ja aikataulu tilanteen korjaamiseksi. Finnfundin asiantuntijat seuraavat toimenpidesuunnitelman edistymistä osana säännöllistä hankeseurantaa.

On tavallista, että investointipäätöstä tehtäessä yhtiön toiminta ei vielä täytä kaikkia sen toimintaan sovellettavia standardeja. Olennaista onkin arvioida yhtiön mahdollisuuksia kehittää toimintaansa sovittavassa aikataulussa.

Tyypillisesti sovitut toimenpiteet saadaan tehtyä ensimmäisten 1–3 vuoden aikana Finnfundin sijoituspäätöksestä.