Päästölaskenta – näin me toimimme

Osana sijoitusprosessia Finnfund arvioi jokaisen mahdollisen sijoituksen ilmastovaikutukset ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Sen lisäksi, että Finnfund arvioi jokaisen sijoituksen ilmastovaikutukset, se arvioi sijoituksia myös Pariisin ilmastosopimuksen näkökulmasta.

Ennen sijoituspäätöstä Finnfund arvioi osana due diligence -prosessia jokaisen mahdollisen sijoituksen Scope 1-, Scope 2- ja tuotantoketjun alkupään Scope 3 -ilmastovaikutukset. Toisin sanoen Finnfund ottaa huomioon kunkin yrityksen suorat ja epäsuorat päästöt tuotannosta (Scope 1), energiankulutuksesta (Scope 2) ja ostopalveluista (Scope 3). Tuotantoketjun loppupään Scope 3 -päästöt huomioidaan vain, jos Finnfund sijoittaa korkean päästöintensiteetin alalle, jolla on huomattavia Scope 3 -päästöjä tuotantoketjun loppupäässä.

Finnfundin päästölaskennan perustana on GHG Protocol eli kasvihuonekaasuprotokolla ja Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) -ohjeistus. Finnfund liittyi PCAF:ään allekirjoittajajäsenenä huhtikuussa 2022.

Ilmastovaikutukset kohdistetaan Finnfundille PCAF-standardin mukaisesti. Näiden sääntöjen perusteella ilmastovaikutukset raportoidaan vain siltä ajanjaksolta, jonka aikana Finnfund tosiasiallisesti rahoittaa sijoitusta. Jos esimerkiksi Finnfundin rahoitusosuus hiiltä ilmakehästä poistavassa metsäyhtiössä pienenee (esimerkiksi lainan osittaisen takaisinmaksun yhteydessä), myös Finnfundin raportoima hiilenpoisto pienenee, vaikka yhtiö jatkaisi hiilenpoistoja.

Finnfund noudattaa absoluuttisen kirjanpidon periaatteita, mikä tarkoittaa sitä, että emme vähennä mahdollisia hiilikorvauksia yhtiöidemme laskennallisista päästöistä. Vaikka Finnfund ei tunnusta kompensaatioita tai hiilikorvauksia osana salkun päästöjä tai poistoja, Finnfund lisää raportoinnin läpinäkyvyyttä keräämällä tietoja sen metsäsijoitusten myymistä päästöhyvityksistä sekä kaikkien sijoitusten ostamista päästöhyvityksistä ja julkistamalla nämä tiedot.

Finnfund käyttää sijoitusten päästöjen arvioinnissa primääripäästötietoja tai energiaintensiteettitietoja aina kun ne ovat saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla ja jos sijoituksella ei katsota olevan suurta ilmastovaikutusta, Finnfund käyttää ilmastovaikutusten arvioinnissa Joint Impact -mallia (JIM), jonka syöte-tuotosmallissa otetaan huomioon tiettyjen alojen ja maiden/alueiden päästökertoimet per miljoona euroa tuloja. Finnfundin konservatiivisen lähestymistavan mukaisesti JIM-malli yliarvioi sijoituksen päästöt sen sijaan, että se aliarvioisi niitä.

Sijoitukset, joilla katsotaan olevan suuria ilmastovaikutuksia, kuten suurinvestoinnit (yli 7,5 miljoonaa euroa), sijoitukset suuripäästöisille aloille (ks. liite 1) tai sijoitukset, joihin liittyy maan muuntaminen (yli 100 hehtaaria), lasketaan kasvihuonekaasujen laskentatyökalulla, jossa käytetään raportoituja primääripäästö- tai energiatietoja.

Ilmastovaikutuksiltaan merkittäviä aloja ovat muun muassa:

Finnfund arvioi vältettyjä päästöjä osana sijoituspäätösprosessia uusiutuvien energialähteiden alalla toimivien ja/tai energiatehokkuutta lisäävien yritysten osalta.

Vältettyjen päästöjen osalta Finnfund noudattaa kansainvälisten rahoituslaitosten teknisen työryhmän eli International Financial Institutions Technical Working Groupin (IFI TWG) kasvihuonekaasujen laskentaa koskevia ohjeita.

Verkkoon kytkettyjen hankkeiden vältetyt päästöt lasketaan käyttämällä lähtökohtana IFI TWG:n verkkopäästökertoimia. Energiatehokkuushankkeissa käytetään hankekohtaista perustasoa IFI TWG:n ohjeiden mukaisesti. Vältetyt päästöt lasketaan PCAF:n mukaisesti.

Finnfund arvioi kestävän metsätalouden alalla toimivien yritysten päästöpoistoja osana sijoituspäätösprosessiaan. Poistoja käsitellään käyttämällä julkisesti saatavilla olevaa FRESCOS-työkalua, jonka Finnfund on kehittänyt yhdessä muiden kehitysrahoittajien ja konsulttiyritys AFRY:n kanssa. FRESCOS-menetelmä perustuu IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskeviin ohjeisiin: Osa 4 Maatalous, metsätalous ja muu maankäyttö (2006).

Finnfund huomioi maanpäällisen ja maanalaisen biomassan, kuolleen orgaanisen aineksen, korjattujen puutuotteiden ja maaperän hiilivaraston muutokset. Maaperän hiilivaraston muutokset perustuvat IPCC:n oletusarvoihin.

Finnfund laskee, raportoi ja arvioi jokaisen sijoituksen ilmastovaikutukset ja seuraa niitä vuosittain koko sijoitussyklin ajan.

Finnfund käyttää yritysten päästöjen seurannassa primääripäästötietoja tai energiaintensiteettitietoja aina, kun niitä on saatavilla. Kun tällaisia tietoja ei ole saatavilla, Finnfund käyttää päästöjen arviointiin Joint Impact Model (JIM) -mallia.

Koska malli perustuu tulo-/päästökertoimiin, rakentamisaikana syntyviä päästöjä ei oteta huomioon.

Finnfund edellyttää, että korkean päästötason yritykset suorittavat päästölaskentaa. Jos yritys ei pysty suorittamaan laskentaa itse, Finnfund laskee hiilijalanjäljen GHG-päästölaskentatyökalulla yrityksen toimittamien energiankäyttötietojen perusteella.

Finnfund jatkaa uusiutuvien energialähteiden alalla toimivien ja/tai energiatehokkuuden lisäämiseen osallistuvien yritysten vältettyjen päästöjen laskentaa ja seurantaa.

Finnfund jatkaa metsäsektorilla toimivien yritysten hiilenpoistojen laskentaa ja seurantaa.

Finnfund laskee esimerkiksi maanpäällisen ja maanalaisen biomassan, kuolleen orgaanisen aineksen, korjattujen puutuotteiden ja maaperän hiilivaraston vuosittaiset muutokset.

Jotkin Finnfundin salkussa olevat metsäyhtiöt tuottavat ja myyvät korjattuja puutuotteita. Finnfund kirjaa tämän puutuoteinventaarion hiilenpoistona; parhaillaan keskustellaan siitä, kuuluuko tämä inventaario myös kolmannen osapuolen kasvihuonekaasuinventaarioon.

Finnfund seuraa tiiviisti kasvihuonekaasuprotokollan maasektorin ja poistoja koskevien ohjeiden kehitystä ja on valmis kehittämään lähestymistapaansa tulevaisuudessa tarvittaessa.

Finnfund laskee vuosittain myös salkkunsa netto-ilmastovaikutukset ja julkaisee tulokset vuosikatsauksessaan.

Finnfundin hiilitase lasketaan vähentämällä sen salkun vuotuisista hiilipäästöistä vuotuiset hiilenpoistot.

Finnfund ei sisällytä vältettyjä päästöjä ja päästöhyvityksiä osaksi hiilitasettaan. Arvio vältetyistä päästöistä perustuu skenaarioanalyysiin, eikä se edusta absoluuttista vaikutusta. Tästä syystä vältettyjä päästöjä ei oteta huomioon hiilitaseessa. Päästöhyvitykset eivät myöskään ole absoluuttisia vaikutuksia, joten niitä ei oteta huomioon taseen kummallakaan puolella. Sekä vältetyt päästöt että ostetut ja myydyt päästöhyvitykset ilmoitetaan kuitenkin avoimuuden lisäämiseksi kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti.