Vastauksia Finnwatchin julkaisun aiheuttamiin kysymyksiin

Haluamme olla avoimia toiminnastamme ja käydä keskustelua. Olemmekin toimittaneet touko-syyskuun aikana tietoja Finnwatchille rahoittamistamme rahastoista ja niiden rahoittamista yhtiöistä sekä pyrkineet auttamaan julkaisun tekemisessä ja myös korjaamaan mahdollisia virheellisiä tietoja.

Finnwatchin julkaisu sisältää tärkeää pohdintaa. Finnfund toimii omistajaohjauksen ja Suomen kehityspoliittisten linjausten mukaisesti ja on Suomen kehityspolitiikan työkalu kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemisessa sekä keskeinen toimija esimerkiksi Suomen ilmastorahoituksessa. Monet julkaisussa esiin nostetut esimerkit ovat rahastoista, joihin investointipäätökset on tehty kauan sitten tai hankeyhtiöistä, joita ei enää rahoiteta. Monet kohdemaista ovat myös vuosien saatossa vaurastuneet niin, ettei Finnfund enää sijoita niihin. Nykyiset rahastoihin sijoittamisen periaatteet löytyvät kotisivuiltamme.

On hyvä huomioida, että julkaisun väitteet koskevat ennen kaikkea rahastoja, jotka ovat vain osa Finnfundin investoinneista. Rahastosijoituksia on tehty viime vuosina varsin vähän. Ne kattavat tällä hetkellä noin 20 % Finnfundin kaikista sijoituksista, ja niiden osuus kokonaisuudesta on vähenevä.

Kehitysmaiden yksityistä sektoria tukevan kehitysyhteistyön kehittäminen on kansainvälinen trendi ja on hyvä, että siitä, kuten muunkin kehitysyhteistyön kehittämisestä, keskustellaan. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen ja Agenda 2030:n saavuttamiseksi on välttämätöntä, että yksityisen sektorin rahoitusta saadaan mukaan. Finnfundin kuten muidenkin kehitysrahoituslaitosten keskeinen tehtävä on kanavoida ja mobilisoida lisää rahoitusta vastuullisiin, köyhyyttä vähentäviin ja kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin.

Olemme kiitollisia Finnwatchille ghanalaista Bio Plasticsia koskevista tiedoista, joita selvitämme yritystä rahoittavan rahaston kanssa. Olemme olleet tietoisia yrityksen pitkäaikaisista ongelmista. Yritys on joutunut väärinkäytösten kohteeksi, sen toiminta on päättynyt. Rahasto on ilmoittanut, että kun irtaimisto saadaan myytyä, tavoitteena on maksaa niillä työntekijöiden saatavia.

Finnwatch on haastatellut viittä työntekijää Ghanassa. Emme ole olleet tietoisia näissä haastatteluissa ilmi tulleista ongelmista työolojen suhteen, emmekä siksi ole voineet aiemmin reagoida asiaan. Olemme pyytäneet Aureokselta selvitystä tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla työntekijöiden oikeudet turvataan. Teemme tässä yhteistyötä muiden rahastoon sijoittaneiden kehitysrahoittajien kanssa.

On kuitenkin syytä huomioida, että raportti sisältää kuitenkin myös virheellistä tietoa ja johtopäätöksiä, joita on syytä korjata. Avoimen keskustelun hengessä olemme koonneet alle vastauksia ja näkemyksiä.

Jatkamme mielellämme keskustelua toimintamme kehittämisestä jatkossakin.

Lisätietoa:
Jaakko Kangasniemi, toimitusjohtaja, jaakko.kangasniemi(a)finnfund.fi, p. 040 577 7676

TOIMINNAN AVOIMUUS

Finnfund pyrkii edistämään avoimuutta rahoituskohteistaan. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on tiedonantopolitiikan kehittäminen.

On kuitenkin tärkeä huomioida, että tiedonantopolitiikka muodostaa minimitason, ja sen perusteella kyseisten tietojen julkistamisesta sovitaan nykyään sopimuksissa kirjallisesti. Finnfundia sitoo markkinakäytännön mukaisesti sopimuksiin perustuva salassapitovelvollisuus, josta se voi pyytää rahoituskohteeltaan lupaa tietojen julkistamiseen. Näin tehdäänkin tyypillisesti esimerkiksi uutisjuttujen, tiedotteiden, seminaariesitysten yms. suhteen. Finnwatchin väite, että rahastojen osalta tietoja ei olisi julkistettu aiemmin, on virheellinen – rahastojen portfolioyhtiöistä on kerrottu myös Finnfundin kotisivuilla useissa uutisissa ja hanke-esittelyissä.

Julkaisussa mainitulla pankkisalaisuudella viitataan usein yleisesti rahoitusalalla käytettävään termiin tietojen luottamuksellisuudesta. Finnfundia velvoittavat sopimusten lisäksi yhtiöjärjestys ja rikoslain yrityssalaisuutta koskeva pykälä.

Julkaisussa esiin nostetut esimerkit koskevat pääosin vanhoja, vuosia sitten tehtyjä hankkeita. Finnfundin kuten koko alankin käytännöt (esim. rahastosijoittamisen periaatteet, vastuullisuuskäytännöt) ovat tämän jälkeen muuttuneet – mutta koska Finnfund on pitkäaikainen sijoittaja, muutokset koko salkun tasolla ovat hitaita.

KEHITYSVAIKUTUSTEN RAPORTOINTI JA VASTUULLISUUDEN SEURANTA

Finnfund kehittää kehitysvaikutusraportointiaan jatkuvasti ja pyrkii jatkossa raportoimaan entistä paremmin myös laadullisia kehitysvaikutuksia.

Attribuutiosta keskustellaan kehitysyhteistyön piirissä paljon niin Suomessa kuin kansainvälisesti, mutta luotettavaa menetelmää ei toistaiseksi ole löydetty. Toivotamme tervetulleeksi kaikki ehdotukset asian suhteen. On selvää, että Finnfundin vaikutus hankkeiden tuottamiin kehitysvaikutuksiin vaihtelee. Vaikutusten jyvittäminen suhteessa rahoitusosuuteen ei kerro totuutta. Yrityksen tai hankkeen rahoitusrakenteesta riippuen Finnfundilla voi olla paljon sen rahoitusosuutta suurempi katalyyttinen vaikutus. Siksi olemme todenneet, että koko vaikutuksen kertominen on rehellisempää kuin jyvittäminen ilman selkeitä perusteluja.

Finnfund kertoo kehitysvaikutuksista sijoitusten tuottamina kehitysvaikutuksina, ei Finnfundin omina kehitysvaikutuksina. Kerromme kehitysvaikutusten yhteydessä, miten tietoja on kerätty. Kerromme myös, että olemme aina vähemmistösijoittajana.

Toisin kuin Finnwatchin julkaisussa sanotaan (s. 14), verotuloissa ja työpaikoissa mainittu kehitysvaikutusten suhde ei ole samansuuntainen muissa omistajaohjausmuistion seuraamissa kehitysvaikutuksissa, vaan tulokset vaihtelevat huomattavasti.

Toisin kuin Finnwatchin julkaisussa sanotaan (s. 55), ei pidä paikkaansa, että Finnfund ei saisi rahastojen yksittäisten sijoituskohteista erillisiä seurantaraportteja. Päinvastoin, nämä yksittäisiä sijoituskohteita kuvaavat tiedot ovat olennainen osa rahastojen jatkuvaa raportointia. Tarpeen mukaan yksittäisistä yrityksistä saadaan tietoa myös muulloin, esim. kun seurataan yrityksen vastuullisuuden edistymistä.

Finnwatchin julkaisussa sanotaan (s. 55), että Finnfund ei raportoi osana kehitysvaikutusraportointiaan työpaikkojen laatua tai sen kehitystä. Onkin syytä täsmentää, että työpaikkojen laatua ja kehitystä arvioidaan ja seurataan osana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun seurantaa ja raportointia.

RAHASTOSIJOITUKSET JA KESKITTYMINEN KÖYHIMPIIN MAIHIN

Ulkoasiainministeriö edellyttää Suomen kehityspolitiikan linjausten mukaisesti, että nykyisin Finnfundin vuosittaisista uusista sijoituksista vähintään 75 % tehdään köyhimpiin maihin (vähiten kehittyneet maat, matalan ja alemman keskitulotason maat). Finnwatchin julkaisussa väitetään rahastoja ja niiden sijoituskohteita luokittelevan taulukon perusteella, että suuri määrä sijoituskohteena olevista yhtiöistä olisi kehityspoliittisten tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaisissa kohteissa. Finnwatchin julkaisussa (s. 56) esitetyn taulukon tiedot ja luvut eivät tue väitettä.

Veroparatiisien määrittelystä on syytä huomioida, että maailmalla on tarjolla useita erilaisia verokeitaiden tai -paratiisien luokitteluja. Finnfund seuraa sille annetun omistajaohjauksen mukaisesti OECD:n Global Forumin luokitusta eikä tee sijoituksia Global Forumin verolainsäädännöltään tai niiden toteutuksen kannalta puutteellisiksi katsomiin maihin. Finnwatch käyttää julkaisussaan NBER-tutkimuslaitoksen listausta ja lisää siihen vielä Mauritiuksen ja Alankomaat, jotka eivät ole OECD:n listalla. On selvää, että Finnfundin toiminnan yhdenmukaisuutta omistajaohjauksen ja sen takana olevien kehityspoliittisten linjausten kanssa tulisi verrata omistajaohjauksessa annettuun luokitteluun, ei muihin mahdollisiin luokituksiin.

Poimintoja julkaisun väittämistä:

• Köyhiin maihin (vähiten kehittyneet maat, matalan ja alemman keskitulotason maat) suuntautuneiden Finnfundin rahoittamien rahastojen sijoituksien osuus on taulukossa tehty kappalemääräisesti. Suomen kehityspolitiikan prioriteetteihin perustuva omistajaohjaustavoite 75 % osuudesta näihin maihin on kuitenkin euromääräinen.
• Omistajaohjaustavoite koskee vuosittaisia uusia sijoituksia, ei Finnfundin hankesalkussa olevia sijoituksia. Taulukossa ja julkaisun laskelmissa kuitenkin käytetään perusteena salkussa olevia rahastojen nykyisiä ja entisiä sijoituksia, mikä siis ei kerro omistajaohjauksen tavoitteiden tai niiden takana olevien kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta.
• Omistajaohjaustavoite koskee kaikkia uusia sijoituksia, ei vain rahastosijoituksia tai rahastojen tekemiä sijoituksia. Rahastoihin tehdyille sijoituksille tai rahastojen sijoituksille ei ole omistajaohjauksessa erillistä maajakaumatavoitetta, eikä pelkästään rahastojen sijoituksien tarkastelu siksi kerro omistajaohjauksen tai kehityspolitiikan tavoitteiden noudattamisesta.

Julkaisussa tehdyt luokitukset ja siinä lasketut osuudet eivät siis juurikaan anna tietoa siitä, noudattaako Finnfund sijoituksissaan kehityspolitiikan ja omistajaohjauksen tavoitteita. Raportoinnissaan sekä julkisuuteen että ulkoministeriölle Finnfund on jatkuvasti osoittanut, että maajakaumatavoite on saavutettu. Esimerkiksi vuonna 2016 uusista sijoituksista 82 % tehtiin omistajaohjauksen mukaisesti köyhiin maihin.

RAHASTOSIJOITUSTEN TOIMIALAT JA ESIMERKIT HANKKEISTA

Julkaisussa otetaan kantaa erilaisiin toimialoihin. Kivihiilen ja suurpatojen osalta tilanne on selkeä. Finnfund ei niitä rahoita. Ulkoministeriön ohjeistus asiasta tuli 2012, mutta aiemminkaan hiilivoimaloita tai suurpatoja ei ollut rahoitettu. Finnfundin painopiste on puhtaassa energiassa ja muissa ilmastonmuutosta hillitsevissä hankkeissa, joissa tavoitteena on esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen.

Esimerkiksi sivulla 22 nostettu pato Laosissa on rakennettu ja väestönsiirrot tehty ennen (rakentaminen 2005–2011) rahaston (2011) ja Finnfundin (2010 investointi rahastoon) mukaantuloa. Rahoituksen tavoitteena on ollut nimenomaan parantaa hankkeen vastuullisuutta ja alueen asukkaiden elämää. Olemme kertoneet tästä myös kotisivuillamme.

On myös syytä mainita, että kehitysmaiden kehityksen näkökulmasta julkaisussa mainitun yksityisen terveydenhuollon ja yksityisten koulujen rahoittamisen haitat ja hyödyt eivät ole tutkimustiedon valossa yksiselitteisiä. Monissa, koulujärjestelmiltään heikoissa maissa yksityiset koulut ovat yleisesti myös köyhempien ihmisten saatavilla ja kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin julkiset koulut. Ne voivat kuitenkin tarjota laadukasta ja erityisesti tytöille turvallista opetusta. Kansainvälisesti ollaan varsin yksimielisiä siitä, että julkisten koulujen oppimistulokset ovat esimerkiksi monissa Afrikan maissa erittäin huonoja. Yksityiset koulut, kuten yksityiset terveyspalvelutkin voivat parhaimmillaan tukea julkisen sektorin kehittymistä. Tämä on kuitenkin tapaus- ja maakohtaista, jonka takia Finnfund harkitsee erityisen tarkkaan näitä sijoituksia.

Samoin kehitysmaiden lihantuotannon kehittämisellä voi joissain tapauksissa olla perustellusti merkittäviä kehitysvaikutuksia esimerkiksi ruokaturvan vahvistamisessa. Tästä esimerkkinä etiopialainen EthioChicken.

Lopuksi vielä muutamia kommentteja julkaisussa esiin nostetuista yrityksistä.

• S. Bacher & Company (s. 20): yritystä ei enää rahoiteta (ei ole rahaston hankesalkussa)
• Bodytech (s. 20): yritystä ei enää rahoiteta (ei ole rahaston hankesalkussa)
• Park Café, Cambodia Laos Development Fund (s. 20): Kyseessä on tavallisille cambodialaisille suunnattu kahvilaketju, joka on merkittävä työllistäjä. Kahvilat on suunnattu keskiluokkaisille perheille, jotta voivat syödä ilmastoidussa paikassa, jossa ruoka on paikallista ja turvallista, koska noudatetaan hygieniavaatimuksia. Kahvilaketju pitää sisällään 12 kahvilaa, ja työntekijöitä on noin 400.
• Electricité du Laos Generation (s. 22): Pato on rakennettu ja väestönsiirrot tehty ennen (rakentaminen 2005–2011) rahaston (2011) ja Finnfundin (2010 investointi rahastoon) mukaantuloa. Tavoitteena on ollut vahvistaa hankkeen vastuullisuutta, lisätietoa mm. Finnfundin sivuilla. Linjaus suurpatojen kieltämisestä tehtiin vuonna 2012.
• Mekong Timber Plantations (s. 24): TAFF-rahasto on sijoittanut yhtiöön vasta tänä vuonna 2017, tietoisena ongelmista ja tavoitteenaan kehittää yhtiötä mm. niin, että se saa jälleen FSC-sertifioinnin. Tämä on kyseiselle rahastolle tyypillistä, alkaessaan rahoittaa yhtiötä se alkaa kehittää sen toiminnan vastuullisuutta aktiivisesti.
• Veolia Water Maroc (s. 38): yritystä ei enää rahoiteta (ei ole rahaston salkussa)
• Hijauan Asia (s. 48): em. TAFF-rahasto on sijoittanut yhtiöön vasta 2013, kun Finnwatchin viittaama lähde on vuodelta 2011. TAFF lähtökohtana on yhtiön vastuullisuuden kehittäminen – mikä tyypillistä rahastolle. Alikapitalisointia yms. olemme kommentoineet jo aiemmin esimerkiksi kotisivuillamme.

Lisätietoa:

• Vuosikertomus 2016: vastuullisuus
• Vuosikertomus 2016: kehitysvaikutukset