Vastauksia Dasos Timberland I -rahaston toimintaan liittyen

Finnwatch otti yhteyttä Finnfundiin 28. helmikuuta ja kertoi valmistelevansa artikkelia. Tämän jälkeen Finnfund on pyytänyt Dasos Capitalilta selvitystä sekä myös tavannut rahastoa aiheesta. Lisäksi Finnfund on käynyt ja käy edelleen asiaa läpi ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Saamamme tiedon mukaan Finnwatchin artikkeliluonnoksen tiedot ja päätelmät eivät kaikilta osin pidä paikkaansa. Dasos Capital on myös osaltaan ollut yhteydessä Finnwatchin kanssa ja tarjoutunut tapaamaan Finnwatchin edustajia. Myös Finnfund on pyytänyt useaan otteeseen Finnwatchia tapaamaan Dasosia ja käymään artikkelin sisältämiä tietoja ja Finnwatchin väittämiä läpi. Lisäksi Finnfund on ehdottanut Finnwatchille tapaamista verokysymyksiin liittyen.

Finnfund haluaa painottaa, että aggressiivisen verosuunnittelun estäminen ja kehitysmaiden verotulot on aiheena tärkeä ja on hyvä, että siitä keskustellaan. Kehitysmaiden verotulojen kiertäminen aggressiivisen verosuunnittelun avulla on iso ja monimutkainen ongelma, jonka poistamiseksi tarvitaan työtä.

Finnfund haluaa myös painottaa, että se ei saa, eikä halua tukea toiminnallaan aggressiivista verosuunnittelua. Valtion omistajapolitikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaan aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan sellaisten keinotekoisten toimintojen tai rakenteiden käyttämistä, jotka tähtäävät kokonaan verottomiin tilanteisiin tai siirtohintojen vääristely, jossa tulo kohdistuu matalan verotuksen maihin voimassaolevien siirtohintasäännösten vastaisesti. Perusperiaatteena on, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy. Omistajaohjauspolitiikan mukaisesti Finnfund panostaa aggressiivisen verosuunnittelun tunnistamiseen ja sellaisten sijoituskohteiden välttämiseen, joissa aggressiivista verosuunnittelua on syytä olettaa harjoitettavan.

Finnfund seuraa vuosittain suorien sijoitustensa sekä rahoittamiensa rahastojen sijoituskohteiden maksamia veroja ja muita maksuja. Esimerkiksi vuonna 2015 Finnfundin rahoittamat yritykset maksoivat veroja ja muita maksuja kohdemaiden julkiselle sektorille yhteensä 285 miljoonaa euroa.
Vuoden 2016 lopussa Finnfundin sijoitukset rahastoissa oli tasearvoltaan 69,8 miljoonaa, eli niiden osuus oli noin 20 prosenttia salkusta. Rahastojen määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina.

Alle on koottu taustatietoa Dasos Timberland I -rahastosta sekä pääkohtia tähän mennessä käydystä keskustelusta Finnwatchin kanssa.

Miksi Finnfund on sijoittanut Dasosin Timberland I -rahastoon?

Finnfund teki vuonna 2010 5 miljoonan euron sijoituspäätöksen suomalaistaustaiseen, Dasosin Timberland I -rahastoon, jonka tavoitteena oli sijoittaa kestävään metsätalouteen. Dasos Timberland I:ssa oli laajaa metsätalouden osaamista ja kokemusta nimenomaan trooppisesta metsänhoidosta. Sijoituspäätöstä tehtäessä pidettiin positiivisena sitä, että suomalaisilla osaajilla on kiinnostusta perustaa kehittyvien markkinoiden metsätalouteen sijoittava rahasto.

Pääosa rahaston Dasos Timberland I-rahaston sijoituksista on kohdistunut Eurooppaan. Dasos on Finnfundille siis jossain määrin epätyypillinen rahastosijoitus. Valtaosa Finnfundin muista rahastosijoituksista kohdistuu köyhimpiin maihin. Siksi Finnfund asetti ennen sijoituspäätöstä ehdon, että investointiperiodin päättyessä Finnfundin rahastoon maksama summa pitää olla vähintään kolminkertaisesti sijoitettuna kehitysmaihin. Tavoitteena oli katalysoida rahaa kehitysmaiden kestävään kehitykseen ja tässä tapauksessa erityisesti kestävän metsätalouden tukemiseen. Tavoite toteutui, ja rahasto sijoitti Malesiaan yli kolminkertaisesti Finnfundin rahastoon sijoittaman summan.

Kestävä metsätalous on yksi Finnfundin painopisteistä, sillä metsätalouden avulla voidaan saada aikaan merkittäviä kehitystuloksia: taistella ilmastonmuutosta ja metsäkatoa vastaan sekä luoda työpaikkoja ja hyvinvointia usein köyhille ja kehityksestä sivuun jääneille alueille. Dasosin Timberland I -rahaston Malesiassa oleva Hijauanin metsähanke on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta.

Hijauanilla on hallinnassaan noin 25 000 hehtaaria, josta istutettua metsää on noin 10 000 hehtaaria (akaasiaa ja eukalyptusta). Loput alueesta on FSC-sertifikaatin mukaisesti suojelualuetta tai pitää sisällään esimerkiksi metsäteitä ja puuvarastoalueita sekä vielä istuttamattomia alueita.

Hanke on saanut aikaan erittäin hyviä kehitysvaikutuksia: metsänistutuksen itsessään tuomien hyötyjen, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja metsäkadon estämisen lisäksi hanke tarjoaa työpaikkoja syrjäisellä alueella: vuoden 2015 lopussa yritys työllisti 326 ihmistä, joista 52 oli naisia. Yritys tuottaa vastuullisesti puutavaraa alueella, jossa FSC-sertifioinnit eivät vielä ole kovin yleisiä. Kehitysvaikutuksia odotetaan realisoituvan jatkossa vielä lisää, kun uusia istutuksia tulee sadonkorjuuvaiheeseen. Tämä mahdollistaa investointeja paikalliseen puunjalostukseen.

Yritys on maksanut Dasosin mukaan veroja ja maksuja valtiolle yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuodesta 2010 lähtien.

Odotetut kehitysvaikutukset olivat keskeinen peruste sijoituspäätökselle vuonna 2010.

Kehitysmaiden metsätalouteen keskittyminen ei kuitenkaan toteutunut rahastossa siinä laajuudessa, kuin alussa oli toivottu, joten Finnfund ei lähtenyt enää rahoittajaksi seuraavaan, Dasosin Timberland II -rahastoon.

Miksi Finnfund ylipäätänsä sijoittaa rahastoihin?

Finnfund rahoittaa kehitysmaissa toimivia yrityksiä monia eri välineitä käyttäen. Osa rahoituksesta kanavoidaan rahastojen, esimerkiksi pääomasijoitusrahastojen kautta. Finnfundin rahoittamat rahastot keskittyvät yleensä esimerkiksi tietylle maantieteelliselle alueelle tai toimialalle kuten uusiutuvaan energiaan tai kestävään metsätalouteen.

Monissa köyhimmistä kehitysmaista pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia saada riskiä sietävää, tyypillisesti oman pääoman ehtoista rahoitusta toimintaansa tai sen laajentamiseen. Rahastot pystyvät kokoamaan riskirahoitusta ja tarjoamaan muuta tukea, kuten toimialaan tai ympäristökysymyksiin liittyvää osaamista sellaisille hankkeille ja yrityksille, jotka muuten usein jäävät rahoituspalveluiden ulkopuolelle. Rahastosijoituksia pyritäänkin tekemään kaikkein köyhimpiin ja hauraisiin maihin, joissa yrityksillä on haasteita saada kohtuuhintaista rahoitusta.

Edistääkö Finnfund aggressiivista verosuunnittelua?

Finnfund ei saa, eikä halua tukea toiminnallaan aggressiivista verosuunnittelua. Valtion omistajapolitikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaan aggressiivisella verosuunnittelulla tarkoitetaan sellaisten keinotekoisten toimintojen tai rakenteiden käyttämistä, jotka tähtäävät kokonaan verottomiin tilanteisiin tai siirtohintojen vääristely, jossa tulo kohdistuu matalan verotuksen maihin voimassaolevien siirtohintasäännösten vastaisesti. Perusperiaatteena on, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy.

Valtion omistajaohjauksen kiinnitettyä aggressiivisen verosuunnittelun välttämiseen aiempaa enemmän huomiota, on myös Finnfundin panostettava entistä enemmän rahastojen rakenteen analyysiin, mm. aggressiivisen verosuunnittelun arvioinnin näkökulmasta. Asia on tunnistettu Finnfundissa kehittämiskohteeksi.

Finnfundin rahastojen kautta rahoittamat yritykset maksavat veroja kohdemaassaan. Yksi Finnfundin työn tärkeimmistä kehitystavoitteista ja saavutuksista on rahoitettujen yritysten toimintamaissaan maksamat verot ja muut maksut maan julkiselle sektorille. Finnfund seuraa näiden toteutumista vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2015 Finnfundin rahoittamat yritykset maksoivat veroja ja muita maksuja kohdemaiden julkiselle sektorille yhteensä 285 miljoonaa euroa.

Finnfund pyrkii aina välttämään rahastoja, joissa voi olettaa tähdättävän veronkiertoon. Rahastoilta vaaditaan perusteelliset tiedot niiden sijoituskohteista sekä raportointia muun muassa niiden maksamista veroista. Ennen sijoituspäätöstä Finnfund käy tarkkaan läpi rahaston sijoituspolitiikan ja pyrkii tarpeen mukaan vaikuttamaan siihen. Tärkeää on myös varmistaa, että rahastolla on osaava ja periaatteiltaan Finnfundin vaatimuksia vastaava manageri hallinnoimassa sitä. Mikäli nämä ehdot täyttyvät ja sijoituspäätös tehdään, Finnfund on usein myös mukana rahoittamiensa rahastojen hallinnossa ja varmistaa siten, että varat sijoitetaan kehityspoliittisesti tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla.

Yleisesti voidaan sanoa, että monien kehitysmaiden verotuskyky ja kansainvälinen verotusta koskevan sääntely kehittyy jatkuvasti, ja Finnfund pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään sijoitustensa kohdemaiden verotuloja ja niitä koskevan tiedon läpinäkyvyyttä. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi muiden eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten kanssa.

Monet kehitysmaihin sijoittavat rahastot on rekisteröity kansainvälisiin finanssikeskuksiin, joiden kautta eri maista tulevat sijoitukset kanavoidaan varsinaisiin kohdemaihin. Eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten ryhmällä on yhteiset periaatteet finanssikeskuksiin sijoittamiselle. Ne löytyvät täältä.

Jotta rahastoihin sijoittavat useasta eri maasta tulevat sijoittajat olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa, rahastot on usein perusteltua perustaa verotuksellisesti neutraaleihin finanssikeskuksiin. Pääsääntöisesti kyse on sijoitetun rahan läpivirtauspaikoista, joissa veroja ei juuri makseta. Sijoituskohteena olevat yritykset maksavat niille kuuluvat verot toimintamaissaan kyseisen maan lainsäädännön mukaan ja sijoittajat niille kuuluvat verot omissa kotimaissaan niitä koskevan lainsäädännön mukaan.

Ulkoministeriö on ohjeistanut Finnfundia sijoittamaan vain sellaisiin maihin rekisteröityihin rahastoihin, jotka noudattavat verojärjestelmien avoimuutta edistävän OECD:n Global Forumin asteittain tiukkenevia vaatimuksia. Samalla Finnfund kannustaa rahastojen rekisteröintimaita läpinäkyvien pelisääntöjen luomiseen.

OECD:n Global Forum ylläpitää listaa maista, joiden lainsäädäntö ei ole yhteensopiva kansainvälisten standardien kanssa tai joissa lainsäädäntöä ei sovelleta riittävästi kansainvälisten standardien mukaisesti (non-compliant/partially compliant). Listaa päivitetään jatkuvasti, joten sen kokoonpano ja maiden tilanne suhteessa vaatimuksiin vaihtelee. Finnfund ei osallistu näihin maihin rekisteröityihin rahastoihin. Lista löytyy täältä.

Harjoittaako Dasos Timberland I aggressiivista verosuunnittelua?

Finnfund on pyytänyt Dasosilta selvityksen artikkelin sisällöstä sekä tavannut yhtiön edustajaa asian takia. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan Finnwatchin artikkeliluonnoksen tiedot ja päätelmät eivät kaikilta osin pidä paikkaansa. Rahasto on tarjoutunut tapaamaan Finnwatchia kertoakseen asiasta tarkemmin.

Finnfund on myös käynyt ja käy edelleen asiaa läpi ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Dasos Timberland Fund I on rakenteeltaan tyypillinen Luxemburgiin rekisteröity pääomasijoitusrahasto. Luxemburgiin sijoittumista Dasos on perustellut muutamalla keskeisellä syyllä. Rahastoa perustettaessa mukaan oli tärkeää saada kansainvälisiä sijoittajia, kuten Euroopan investointipankki EIB. Luxemburg kykeni tarjoamaan niin sanotun SIF-lain tarjoaman sijoittajasuojan sekä strukturoidut markkinat. Dasosin mukaan rahastoa ei voitu perustaa Suomeen, koska tämä olisi johtanut joidenkin sijoittajien osalta kaksinkertaiseen verotukseen. Suomeen perustettuun rahastoon olisi käytännössä voinut sijoittaa vain suomalaisia sijoittajia.

Tästä rahasto kertoo itse kotisivuillaan.

Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen on laillista ja jopa suositeltavaa vastuulliselle varainhoidolle. Kaksinkertainen verotus tai sen pelko saattavat estää kehitysmaiden taloudellisen voimistumisen kannalta välttämättömiä investointeja. Muun muassa tämän takia esimerkiksi Suomi pyrkii kaksinkertaisen verotuksen estäviin sopimuksiin muiden maiden kanssa.

– Finnwatch
– Dasos Capital

Lisätietoa:

Jaakko Kangasniemi, toimitusjohtaja
jaakko.kangasniemi(at)finnfund.fi, p. 040 577 7676

Tapio Wallenius, johtaja, vaikuttavuus ja viestintä
tapio.wallenius(at)finnfund.fi, p. 050 351 0753