Urakehitystä kännykkään – mitä opimme Bidi Bidin pakolaisleirillä?

Tiesitkö, että YK:n mukaan 375 miljoonaa afrikkalaista nuorta tulee työikään seuraavan 15 vuoden aikana. Afrikan työikäisen populaation koko kasvaa samaan aikaan 1,1 miljardiin ihmiseen vuoteen 2035 mennessä, ohittaen esimerkiksi Kiinan tai Intian. Vuoteen 2050 mennessä jopa kolmannes maailman nuorisosta tulee asumaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tämä joukko on hyvin moninainen: osalla on jo yliopistokoulutus, hyvä kielitaito ja työkokemusta, iso osa taas ei ole koskaan päässyt peruskoulun jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen. Yhteistä heille kaikille on se, että moni ei tiedä mihin omat taidot riittävät ja miten niitä voisi kehittää – eikä sitä, miten löytää se itselle sopivin työpaikka ja polku eteenpäin elämässä.

Palveluja tarvitaan miljoonille

On selvää, että kaikkia näistä nuorista ei voi tavoittaa, saatikka valmentaa työuraan henkilökohtaisesti. Tämän toteuttaminen maksaisi kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja. Digitaalinen, tai ainakin osittain digitaalinen ratkaisu on tässä tilanteessa ainoa skaalautuva ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto. Tämä saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta on itseasiassa varsin looginen jatkumo Afrikassa tapahtuneelle digitaaliselle murrokselle.

500 miljoonalla työikäisellä afrikkalaisella eli noin 65 prosentilla on jo käytössään kännykkä. Viime vuonna heistä 239 miljoonalla oli internet-yhteys, ja käyttäjien määrä tulee kasvamaan yli 500 miljoonaan 2025 mennessä. Monessa Afrikan maassa onkin totuttu – monia rikkaita maita aikaisemmin – käyttämään palveluita kännykän kautta. Esimerkiksi mobiiliraha ja kännykässä toimivat säästö- ja rahansiirtopalvelut ovat olleet jo pitkään arkipäivää monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa.

Fuzu auttoi Bidi Bidin leirillä asuvaa 37-vuotiasta Joyce Kasaraa työnhaussa.

Miten tukea kaikkein eniten apua tarvitsevia?

Netissä toimivat entistä useammin myös työnhakumarkkinat. Fuzu, jonka nimi muuten tulee swahilin sanasta ”menestyä”, on vienyt ajatusta tästä vielä astetta pidemmälle: työnhakijalle palvelumme on kännykässä toimiva urakiihdytyspalvelu, väline oman osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Työnantaja voi puolestaan Fuzun avulla kohdentaa työpaikkansa sopiville osaajille ja seuloa tehokkaasti itselleen parhaat mahdolliset hakijat tekoälypohjaisen analyysin avulla. Käyttäjiä on ollut tähän mennessä 8,5 miljoonaa, joista pääosa Keniassa ja Ugandassa.

Päästäksemme käsiksi siihen, miten Fuzu voisi palvella entistä paremmin myös niitä, joiden on kaikkein haasteellisinta päästä virallisille työmarkkinoille, olemme viime vuosien aikana tehneet eri kumppaneiden kanssa useita työllistämis- ja koulutushankkeita eri puolilla itäistä Afrikkaa. Jos palvelu saadaan toimimaan erityisen haasteellisissa ympäristöissä, se todennäköisimmin toimii myös muualla. Samalla kiihdytämme digitalisaatiota sellaisten käyttäjien keskuudessa, joita meidän olisi muuten vaikeaa palvella.

Tässä kohtaa on todettava, että olen aina yrittänyt vimmaisesti välttää projektiliiketoimintaa. Syynä on se, että projektit eivät ole skaalautuvaa ja kestävää liiketoimintaa. Projektin päättyessä hanke ajetaan alas, ellei niihin ole tietoisesti rakennettu sisään liiketoiminta- tai muuta rahoitusmallia, joka pitää pyörät pyörimässä ja konseptin kehittymässä.

Omat projektimme rakennetaan aina niin, että loppukäyttäjät voivat jatkaa ydinpalvelun käyttöä ilmaiseksi myös hankkeen päätyttyä. Näin ollen projektit tuottavat meille uusia käyttäjiä peruspalvelun puolelle ja takaamme että rahoittaja on tyytyväinen hankkeen pidempiaikaiseen vaikuttavuuteen.

37-vuotias Ajule Jimmy Peter löysi työpaikan myyjänä.

Haasteellisessa ympäristössä henkilökohtaisen tuen merkitys kasvaa

Nyt käynnistymässä on kolmas hanke. Aloitimme vuonna 2018 Maailman työjärjestö ILOn rahoittamalla pilotilla Mogadishussa Somaliassa, yhteistyössä Africa Workingin kanssa. Siitä jatkoimme yhdysvaltalaisen Mercy Corpsin koordinoimaan, vuonna 2019 käynnistyneeseen ja Ison-Britannian DFIDin rahoittamaan Re-Hope-projektiin Bidi Bidin pakolaisleirillä Ugandassa. Leiri on yksi maailman suurimmista: siellä asuu noin 270 000 pääosin Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tullutta pakolaista.

Tarjosimme 3 200 pakolaiselle mahdollisuuden testata ja kehittää omaa osaamistaan Fuzun avulla sekä saattaa heitä yhteen lähiseudun työnantajien kanssa. Samalla tarjosimme heille räätälöityjä oppimissisältöjä, jotka oli tuotettu yhdessä kumppanimme kanssa. Osallistujista tuhannelle ehdotettiin työpaikkaa, ja hankkeen päätyttyä noin 40 oli löytänyt työpaikan. Luku ei ole suuri, mutta hanke innosti ja auttoi ymmärtämään pakolaisleirien työmarkkinoita ja kartoittamaan pakolaisten ammatillista osaamista. Samalla se antoi meille tekijöille arvokasta palautetta jatkoa varten. Mitä me sitten oppimme?

Tähän mennessä olemme kiteyttäneet opit kolmeen asiaan: Kun toimitaan haasteellisissa ympäristöissä, verkossa olevan palvelun tueksi on tärkeää olla saatavilla riittävästi konkreettista apua ja tukiverkosto, joka auttaa esimerkiksi muuttamaan työpaikan perässä leirin ulkopuolelle, avaamaan pankkitilin ja hoitamaan muuta työn vastaanottamiseen liittyvää byrokratiaa. Myös kännykkään tarvittavan verkkoyhteyden täytyy olla toimiva ja riittävän edullinen.

Lisäksi työnhakijalla tulee olla riittävä englannin kielitaito ja osaamisen taso, jotta palvelun käyttäminen kännykässä sujuu. Jatkossa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen antama neuvonta ja tuki sekä yhteistyö esimerkiksi verkko-operaattoreiden kanssa voisikin olla hyödyllistä.

Täsmätukea vammaisille työnhakijoille Keniassa

Tänä vuonna käynnistimme Nairobissa Innovation to Inclusion -hankkeen. Sen kautta pyritään antamaan tukea 3 000 vammaiselle ihmiselle työnhaussa ja ammatillisessa kehityksessä. Nettipohjaisen palvelun lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myös niin sanottua luokkahuoneopetusta ja kasvokkain annettavaa koulutusta. Kumppaneina ovat brittiläinen Leonard Cheshire -järjestö sekä Kenian vastaava viranomainen National Council for Persons With Disabilities. Konsortiota rahoittaa UK Aid.

Lisäksi mukaan haetaan työnantajia Nairobista ja eri puolilta Keniaa. Tavoitteena on, että myös työnantajat kehittäisivät omaa ajatteluaan huomatakseen, miten paljon osaamista on saatavilla ja miten pienillä saavutettavuutta parantavilla teoilla voi olla iso merkitys – esimerkiksi vain sillä, pääseekö työpaikalle sujuvasti myös pyörätuolilla.

Personoitua sparrausta miljoonille?

Haasteena meillä itse kullakin, on usein omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen. Myös sen tunnistaminen, mihin työhön meillä ei ole riittävää osaamista taikka tarvittavia taipumuksia. Etenkin kaikkein köyhimmät työnhakijat keskittyvät, ymmärrettävistä syistä, vain välittömään selviytymiseen ja näin päätyvät hakemaan kaikkia mahdollisia työpaikkoja, riippumatta soveltuvuudesta.

Siksi on tärkeää, että joku kannustaa miettimään edes hetken sitä, miten rakentaa omaa osaamista ja tehdä se ymmärrettäväksi itselle ja näkyväksi työnantajille. Jos esimerkiksi hakemuksesi on täynnä kirjoitusvirheitä, ei auta vaikka lähetät sen sata kertaa. Mitä jos pääsisimmekin entistä paremmin ja tehokkaammin kiinni siihen, miten auttaa näitä ihmisiä?

Tässä tullaan siihen, miksi Fuzu on olemassa. Ja miksi Fuzu ei ole vain työpaikkojen välityssivusto vaan urakiihdytyspalvelu, joka auttaa läpi urakierron. Jotta saamme miljoonat afrikkalaiset nuoret töihin ja eteenpäin urallaan, tarvitaan digitaalisia palveluja, jotka voidaan skaalata miljoonille. Myönteiset vaikutukset moninkertaistuvat, ja hyötyjinä ovat niin nuoret, heidän lähipiirinsä kuin koko yhteiskunta.

Jussi Hinkkanen
Toimitusjohtaja, Fuzu

Jussi Hinkkanen toimii Fuzu Oy:n toimitusjohtajana ja on toinen yrityksen perustajista. Ennen Fuzua hän toimi Nokian Intian, Lähi-idän ja Afrikan johtoryhmän jäsenenä, asemapaikkana Johannesburg, Etelä-Afrikka ja Dubai, Arabiemiraatit. Ennen Nokiaa, Jussi Hinkkanen asui viisi vuotta Mosambikissa toimien Mosambikin Tiede-, teknologia- ja innovaatioministerin neuvonantajana sekä YK:lla vastuualueenaan ICT for Development -hankkeet. Ennen Mosambikin vuosia hän toimi johtotehtävissä Konecranesilla. Jussi on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Finnfund on ollut Fuzun rahoittaja vuodesta 2016 lähtien. Lue lisää artikkelista Fuzu tuo yhteen työpaikat ja tekijät

Lue lisää Fuzusta

Edit. 15.9.2020 Tekstin lukuja on päivitetty sekä lisätty maininta UK Aidin rahoituksesta.