Puola pitää metsien puolta Katowicessa

YK:n ilmastokokous Puolan Katowicessa alkaa nyt olla ratkaisevassa vaiheessa, kun loput avoinna olevat asiat nostetaan virkamiehiltä poliitikoiden sovittavaksi.

Avoimia kysymyksiä riittää liiankin kanssa, mutta mukaan mahtuu onneksi myös hyviä uutisia: Puheenjohtajamaa Puolan esittämä poliittinen julkilausuma metsien tärkeydestä näyttää saavan laajaa tukea monista maista.

YK-kokouksen vahva viesti metsien puolesta antaisi suuntaa myös EU:lle, joka juuri parhaillaan pohtii suunnitelmiaan Afrikka-investointiensa laajentamiseksi. Ilmastokokouksen julkilausumassa puhutaan kestävästä, monen käyttötarkoituksen metsänhoidosta ja puutuotteista, mikä antaa hyvän pohjan myös yksityisille metsäinvestoinneille.

Hiilenkatkuisessa Katowicessa tulee hakemattakin mieleen, että Puolalla voi olla omat motiivinsa metsien korostamiseen. Sen ei kuitenkaan kannata häiritä hyvää asiaa. Harva kiistää, etteikö metsäkadon estäminen olisi aivan keskeistä sekä ilmaston että ihmisten kannalta. Puolan kunniaksi on todettava, että maan metsäpinta-ala kasvaa kiitettävää vauhtia.

Kaksi asiaa on kuitenkin herättänyt Katowicessakin kysymyksiä ja ihan aiheesta: Yrittävätkö rikkaat Euroopan maat kompensoida omia päästöjään kasvattamalla Afrikan hiilinielua? Ja miten vastata haasteisiin, joita liittyy maankäyttöön monissa Afrikan maissa?

Huolet ovat perusteltuja. Metsäkadon torjumisen, uuden metsän istuttamisen ja metsien ennallistamisen pitää lähteä afrikkalaisten omista tarpeista ja hyödyttää heitä itseään. Globaalit ilmastovaikutukset, niin merkittäviä kuin ovatkin, tulevat ikään kuin kaupan päälle.

Finnfundilla on paljon kokemusta nimenomaan Afrikan metsistä. Meillä on metsissä kiinni kaikkiaan 120 miljoonan euron sijoitukset, isoin osa niistä Afrikan FSC-sertifioiduissa istutusmetsissä. Finnfund ei tavoittele investoinneillaan kaupattavien päästökiintiöiden tuottamista. Sitäkin on kokeiltu mutta aika laihoin tuloksin.

Tavoitteet ovat aivan muualla: Kunnollisten työpaikkojen luomisessa ja ennen kaikkea metsäkadon torjumisessa. Metsät sitovat hiiltä, mutta myös torjuvat eroosiota ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Istutettukin metsä on paljon monimuotoisempaa kuin kaadettu metsä.

Harva tietää, että metsäkato alkaa olla rajuinta nimenomaan Afrikassa. Mantereen metsää tuhotaan 3 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia, mikä vastaa Uudenmaan kokoista aluetta. Istutukset korvaavat tästä nykyisellään vain pienen murto-osan.

Samaan aikaan puutavaran tarve kasvaa koko ajan ja Afrikan maihin tuodaan puuta ulkopuolelta noin miljardin euron arvosta vuodessa. Vaikka maalle on paljon kilpailevaa käyttöä, riittää valtavan kokoisella mantereella otollista kasvualustaa myös metsäistutuksille. Järkevintä on aloittaa niistä paikoista, joissa metsä on vielä jokin aika sitten kasvanut.

Metsät eivät yksin riitä ”transitioon”, josta Katowicessa paljon puhutaan. Niillä voi kuitenkin olla paljon isompi rooli, kuin mitä tähän saakka on tunnustettu. Ilman metsien hiilinieluja Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen jää haaveeksi. Ja siihen ihmiskunnalla ei ole varaa.

Voi siis olla, että hiilimaa Puola tekee ilmastokeskustelulle ison palveluksen. Olivat motiivit sitten mitä tahansa.

Lisää kokouksesta https://cop24.gov.pl/presidency/initiatives/declaration-forests-for-climate

Pasi Rajala
viestintäjohtaja, Finnfund

p.s. Finnfund on laskenut kaikkien sijoitustensa ilmastovaikutukset, tavoitteenaan kehittää sijoitussalkkua ja investointitoimintaa edelleen – lue lisää uutisesta.