Pandemia-aika herättää pohtimaan terveydenhuollon resursseja

Osallistuin muutama viikko sitten yhtenä panelisteista webinaariin, jonka aiheena olivat terveydenhuoltosektorille kohdistuvat sijoitukset Afrikassa. Keskustelimme siitä, miten meneillään oleva pandemia-aika on vaikuttanut investointeihin. Tämä vuosi on mullistanut monia asioita, mutta investointien osalta moni asia on myös mielestäni ennallaan. Finnfund tekee pitkäaikaista vaikuttavuussijoittamista ja autamme kehitysmaissa toimivia vastuullisia yrityksiä kasvamaan. Tämä ei ole muuttunut. Koronavirus on ehkä ennen kaikkea kiinnittänyt maailmanlaajuisesti huomion siihen, miten tärkeää on varmistaa terveydenhuollon riittävät resurssit. Monissa kohdemaissamme julkinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kasvavan väestön tarpeisiin.

Pandemia ei pysäytä muita sairauksia

Perusterveydenhuoltoon pitää edelleen panostaa muun muassa Afrikassa. Siinä mielessä sijoitustemme lähtökohta ei ole muuttunut. Monet terveydenhuoltoalan yhtiöt ovat kärsineet kriisistä, varsinkin ne jotka tarjoavat ennaltaehkäisevää ja erikoistunutta terveydenhuoltoa – esimerkkinä hammashoitoon keskittyvät yhtiöt ja poliklinikat. Joissain maissa näihin palveluihin ei ole liikkumisrajoitusten vuoksi päässyt, ja toisaalta moni on myös vältellyt sairaaloita ja lääkärin vastaanottoa koronavirustartunnan pelossa. Tämä johtaa tietysti vakaviin seurauksiin pidemmällä tähtäimellä. Mitä tapahtuu, kun ihmiset jättävät syöpätautien seurannat väliin ja perusrokotteet ottamatta? Miten terveydenhuollon toimijat selviävät seurauksista?

Koronavirus ja due diligence -selvitykset

Roolimme kehitysrahoittajana pitää sisällään sen, ettemme paina jarrua vaikeina aikoina. Itse asiassa teemme täsmälleen päinvastoin. Kehitysrahoittajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä moni yksityinen sijoittaja on hyvin varovainen uusien investointien suhteen. Vaikkei pandemia olekaan meidän osaltamme pysäyttänyt uusien sijoituspäätösten tekemistä, se on tietysti vaikuttanut due diligence -selvityksiimme. Tavanomaisten prosessiemme lisäksi analysoimme potentiaalisen hankeyhtiön COVID-toimintasuunnitelmia, joihin tulee sisältyä niin taloudellisia kuin tartuntoja torjuvia toimenpiteitä. Haluamme tietää, miten yhtiö suojaa työntekijöitään ja potilaitaan.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuutiimimme on hyvin kokenut näiden asioiden selvittämisessä. Jo ennen pandemiaa olemme jokaisen due diligence -selvityksen yhteydessä varmistaneet, että yrityksessä työskentelevät ihmiset ovat päteviä, prosessit kohdallaan ja että yhtiö seuraa muun muassa Maailmanpankkiryhmän IFC:n vastuullisuusstandardeja (Performance Standards). Koska matkustaminen ei juuri nyt ole mahdollista, myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toteutumisen arvioiminen ja seuranta on haasteellista. Kollegani kertoivat näistä haasteista ja ratkaisuista aiemmin blogipostauksessaan.

Saatavuus, laatu, hinta

Etsiessämme uusia investointikohteita avainsanat ovat terveydenhuollon palveluiden saatavuus ja laatu. Hintataso on myös tärkeä – tutkimme aina palvelun hinnoittelua muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna ja analysoimme asiakaskunnan tulotasoa.

On myös tärkeää luoda työpaikkoja terveydenhuollon ammattilaisille. Esimerkiksi Humania, yksityinen terveydenhuoltoyhtiö joka kehittää sairaaloita Egyptissä ja Marokossa, työllistää yli 6500 ihmistä kaikkien kohteiden aloitettua toimintansa. Tämä jarruttaa osaavien ihmisten muuttohalukkuutta ulkomaille etsimään parempia työpaikkoja, samalla kun terveydenhuollon laatu pysyy korkeana.

Tulevaisuus on (myös) digitaalinen

Webinaariyleisö kysyi meiltä, mitä ajattelemme digitaalisuuden merkityksestä terveydenhuoltoalalle. Olen iloinen, että aihe nostettiin esiin. Olemme perehtyneet digitaalisia palveluita tuottaviin terveydenhuoltopalveluihin, digitaaliseen diagnostiikkaan ja maksupalveluihin muttemme toistaiseksi ole tehneet sijoituksia näihin kohteisiin. Uskomme, että potilaiden toiveissa on digitaalisen palvelun ohella myös mahdollisuus fyysiseen kohtaamiseen. Kaikkia terveydenhuoltopalveluita ei myöskään voi tarjota etänä. Sen vuoksi katsommekin, että olemassa olevien toimijoiden tulisi investoida digitalisaatioon ja etäpalveluihin. Asiakkaan on saatava valita. Hankeyhtiömme Penda Health, jolla on 17 terveysasemaa Nairobissa, tähtää laadukkaan terveydenhuollon tuomiseen asiakkaiden lähelle. Yhtiö on äskettäin panostanut digitaalisten ratkaisujen kehitykseen ja kerää parhaillaan kokemuksia siitä, miten tämä on vaikuttanut niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin tyytyväisyyteen. Mekin odotamme mielenkiinnolla tuloksia ja seuraamme tarkasti digitalisaation kehitystä.

Markus Pentikäinen
rahoituspäällikkö
Finnfund