Ovatko kehitysrahoittajan vaatimukset kohdeyrityksille taloudellisesti kannattavia?

Yritykset usein kyseenalaistavat kaikenlaiset rajoitteet ja haluaisivat toimia markkinoilla mahdollisimman vapaasti. Kehitysrahoittajat kuten Finnfund puolestaan haluavat minimoida riskejä ja varmistua rahoittamiensa yritysten toiminnan vastuullisuudesta. Kehitysmaissa tämä tarkoittaa toisinaan vaatimusten esittämistä yli kansallisen lainsäädännön. Finnfund vaatii metsätalousyrityksiltä FSC-sertifikaattia, joka on kansainvälisesti arvostetuin metsätalouden vastuullisuussertifikaatti. FSC-sertifikaatin saaminen edellyttää yrityksiltä kestävän kehityksen mukaisia vastuullisuusstandardeja ympäristö-, yhteisö- ja talousasioissa.

Kehitysmaissa metsäyhtiöt tuovat paljon kaivattuja työpaikkoja ja infrastruktuuria maaseudulle, mutta saattavat ajautua kiistoihin esimerkiksi maa-alueista. FSC-sertifikaatti velvoittaa yritykset pitämään huolta yhteisösuhteista ja ympäristön luontoarvoista. Tämä on myös Finnfundin tavoitteena. FSC- sertifikaatti vaatii kuitenkin yrityksiltä paljon resursseja ja sen hyödyt ovat taloudellisesti epävarmoja.

Tuore graduni paljasti, että kaksi kolmesta tutkituista yrityksistä hyötyi sertifikaatista myös rahallisesti. Miro Forestrylla sertifikaatin taloudelliset hyödyt kattoivat kustannukset sekä Ghanassa että Sierra Leonessa. New Forest Company Tansania ei sen sijaan hyötynyt sertifikaatista rahallisesti. Suurin syy taloudelliselle hyödylle oli hintapreemio, jonka Miro onnistui löytämään tuotteilleen Euroopan markkinoilta. Sekä NFC että Miro raportoivat kuitenkin kasvua työn tuottavuudessa sekä prosessien tehokkuudessa.

Yritykset kertoivat sertifikaatin suurimmaksi hyödyksi rahoituksen saamisen helpottumisen, vaikkeivät tätä pystyneetkään rahallisesti arvottamaan. Tämä tutkimus ei pystynyt ottamaan huomioon sertifikaatin yhteiskunnallista hyötyä, mikä on taloudellisen kannattavuuden ohella merkittävä asia kehitysrahoittajan näkökulmasta.

Kehitysrahoittajan raskaana pidetyt vaatimukset vastuullisuudesta voivat parhaimmillaan kasvattaa kannattavaa liiketoimintaa. Yrityksen tulisi kuitenkin löytää FSC-sertifioiduille tuotteilleen markkinat tai toiminnan tehostumisen tulisi kattaa vaatimusten kustannukset. Miron esimerkki osoitti, että vaatimusten ennalta arvioiminen on hankalaa. Yritys ei ennen sertifiointia nähnyt sen tuovan hintapreemiota tuotteilleen, mutta vaatimus pakotti heidät etsimään FSC-sertifioiduille tuotteille markkinoita. Markkinat löytyivät Euroopasta, mikä takasi sertifikaatista syntyneen taloudellisen hyödyn.

Finnfund tulee jatkossakin vaatimaan metsäsijoituksilta sertifikaattia. Tutkimukseni osoitti, että yrityksillä on mahdollisuus taloudellisten voittojen kasvattamiseen sertifikaatilla. Toisaalta tilanteissa, joissa yritys ei itse rahallisesti hyötyisi sertifikaatista, Finnfund uskoo että hyödyt paikallisyhteisöille ja yhteiskunnalle ovat niin merkittävät, että sertifikaattia kannattaa vaatia.

Minun näkemykseni on, että Afrikan maat kehittyvät nopeasti ja yhä useamman maan lainsäädäntö ja valvonta tehostuu. Tämä johtaa siihen, että sertifikaatin vaatimat vastuullisuusstandardit tulevat lähemmäs maan lainsäädäntöä. Se taas vähentää tarvittavia toimenpiteitä sertifikaatin saamiseksi ja vähentää näin ollen myös sen kustannuksia. Samalla vastuullisen puutavaran markkinat Afrikassa kehittyvät ja siellä syntyy paikallista kysyntää. Tämä kaikki johtaa siihen, että FSC-sertifikaatti tulee yhä kannattavammaksi yrityksille ja kehitysrahoittajan vaatimusta ei koeta enää rajoitteena toiminnalle vaan tuottoisana liiketoimintana.

Kenneth Söderling

analyytikko, kehitysvaikutukset ja portfolioseuranta

Lue myös

Miksi kestävä metsätalous on hyvää liiketoimintaa?

Seminaari: Afrikan metsistä kestävää kehitystä ja ilmastotoimia

Kehittyviin maihin pitää istuttaa metsää – mutta miten?

Finnfundin kehitysvaikutusraportti valmistui – hiilen sidonnalla merkittävä ilmastovaikutus

Finnfund laski sijoitussalkkunsa ilmastovaikutukset