29.11.2019
Kestävä kehitys köyhimpiin maihin vain 13 €/kk?
SDG 17, Partnerships for the Goals, on kestävän kehityksen tavoitteista mahdollisesti epämääräisin, mutta samalla kenties kaikkein tärkein. Tavoite korostaa erilaisten toimijoiden, tiedon ja osaamisen yhteen saattamista, jotta muut kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin ylipäätään rahoittaa ja toteuttaa.
Tässä riittää työtä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kehitysmaissa on arvioitu maksavan noin 3 900 miljardia dollaria vuodessa. Investointeja tarvitaan muun muassa infrastruktuurin, koulutuksen ja perusterveydenhuollon parantamiseen. Nykyiset investoinnit kokonaisuudessaan kattavat vaadittavasta summasta vain kolmasosan, ja virallinen kehitysapu yksinään vain 4%. Lisäpanostusten tarve on ilmeinen.
Kaikkein köyhimmissä maissa perustarpeiden rahoittaminen on suhteellisesti edullisempaa, mutta rahoituksen saatavuus kaikkein heikointa. Professori Jeffrey Sachsin luotsaama työryhmä arvioi raportissaan köyhimpien maiden SDG-investointien tarpeeksi noin 350 miljardia dollaria vuodessa. Summa on huomattava mutta saavutettavissa.
13 euroa kuukaudessa
350 miljardia dollaria vastaa alle puolta prosenttia maailman 85 000 miljardin dollarin bruttokansantulosta. Havainnollistetaan lukua hieman kuvittelemalla, että maailman bruttokansantulo vastaisi suomalaisen 3300 euron kuukausittaista bruttomediaanipalkkaa. Tähän suhteutettuna köyhimpien maiden kestävän kehityksen investointitarpeet olisivat siis yhteensä 161 euroa vuodessa, eli noin 13 euroa kuukaudessa.
Miten nämä 13 euron kuukausittain vaadittavat investoinnit voitaisiin käytännössä rahoittaa? Tämän tutkimuksen oletusten pohjalta vähintään 40% voitaisiin kattaa yksityisillä investoinneilla, eli kuukausittaisesta kokonaissummasta jäisi muilla tavoin kustannettavaksi vielä noin 8 euroa. Sachsin raportin oletuksiin peilaten kehittyvien maiden paikallista verokertymää voitaisiin kasvattaa (5€/kk), ja mikäli virallisen kehitysavun suhteellinen osuus pysyisi samana (2€/kk), jäljelle jäisi kuukausittain enää 1€ maksettavaksi esimerkiksi lisäämällä kehitysapua, hyväntekeväisyyttä tai erilaisilla kansainvälisillä veroilla kuten hiilivero, transaktiovero tai omaisuusvero.
Analogia oikoo mutkia, mutta osoittaa samalla, että köyhimpien maiden kestävän kehityksen investointitarpeet ovat maailman mittakaavassa hyvinkin saavutettavissa. Laskelmasta ilmenee samalla, ettei mikään yksittäinen ratkaisu riitä paikkaamaan rahoitusvajetta, vaan tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin toimia sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Eri toimijoiden roolit ovat erilaisia, mutta kaikkien tavoitteena tulisi olla kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen.
Mahdollisuuksia vaikuttavuussijoittajille
Finnfundin ja muiden kehitysrahoittajien tehtävänä on edesauttaa yksityisten investointien ohjautumista kehittyviin maihin. Viime vuoden sijoituspäätöksistämme noin kaksi kolmasosaa kohdistui Afrikkaan ja lähes puolet kaikkein köyhimpiin maihin. Valtaosa Finnfundin sijoituksista rahoitetaan lainaamalla rahaa yksityisiltä sijoittajilta ja valtiolta. Nämä varat sijoitetaan eteenpäin yksityisiin investointeihin kehittyvissä maissa ja maksetaan lopulta korkojen kera takaisin lainanantajille. Finnfundin roolina on siis rahoittaa kestävän kehityksen investointeja kehitysmaissa, mutta samalla myös tarjota erilaisille sijoittajille kanavan sijoittaa maihin, jossa tarve investoinneille on suurin.
Sijoittajat etsivät yhä aktiivisemmin vastuullisia ja vaikuttavia sijoituskohteita, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän vuoksi pyrimme yhä aktiivisemmin tarjoamaan vaikuttavuussijoittajille mahdollisuuksia päästä mukaan sijoittamaan Finnfundin rahoittamiin hankkeisiin. Erilaisten rahoitusmuotojen yhdistäminen (nk ”blending”) ja toimintaa tukevat kumppanuudet ovat myös entistä selkeämpiä tavoitteita toiminnallemme.
Voidaanko kestävän kehityksen tavoitteet toteuttaa 2030 mennessä? Voidaan, mutta se vaatii kaikilta toimijoilta tehokasta toimeenpanoa, yhteistyötä ja uusia ideoita. Jokaisen vastuullisen yrityksen ja organisaation tulisi miettiä, miten toiminta tukee SDG-tavoitteita ja onko SDG 17 hallussa. Kolmetoista euroa pitäisi nimittäin saada kasaan ja poikimaan tuloksia joka kuukausi vielä seuraavan 121 kuukauden ajan.
Valtter Louhivuori
kehityspäällikkö
Lue myös:
SDG 13: Ilmastoteot ovat Asia Biogasille ykkösasia