Kehittyviin maihin pitää istuttaa metsää – mutta miten?

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkistaa huomenna odotetun raporttinsa maankäytön vaikutuksesta ilmastoon. Aikaisempien raporttien perusteella on selvää, että paneeli tulee vaatimaan tehokkaampaa metsien suojelua ja metsäpinta-alan kasvattamista. Tässä ei ole sinällään mitään uutta. Nyt huomio pitää keskittää keinoihin. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo.

Viime viikolla uutisoitiin etiopialaisten istuttaneen 350 miljoonaa puuntaimea päivässä. Taustalla on presidentin aloite ja käsky laittaa koko maan virkakoneisto päiväksi istutustöihin.

Aloite on hieno. Taimen istuttaminen maahan on kuitenkin vasta ensimmäinen askel metsän kasvattamisessa. Taimet tarvitsevat sekä osaavaa huolenpitoa että rauhaa. Etiopian kaltaisessa köyhässä maassa suurin riski puille on ihminen, joka tarvitsee sitä omaan käyttöönsä.

Metsäkadon pysäyttäminen ja kestävä uudelleen metsitys on vaikeaa ilman, että pureudutaan syihin puiden hakkaamisen taustalla. Useimmiten kyse on tavallisten, pienituloisten ihmisten välttämättömistä tarpeista –
toimeentulosta, polttopuusta, ruoasta.

Yksi toimiva tapa ratkaista pulma on kestävä, kaupallinen metsätalous. Sellainen, joka hyödyttää myös ihmisiä tuomalla heille työtä ja palveluita sekä parantamalla heidän elinympäristöön. Olennaista on se, että paikalliset ihmiset hyötyvät enemmän metsän kasvamisesta kuin sen tuhoamisesta.

Vastuullinen, sertifioitua puutavaraa tuottava ja ostava metsäyhtiö luo työpaikkoja, lisää palveluiden saatavuutta ja auttaa suojelemaan luonnonmetsää kasvattamalla istutusmetsää. Samalla metsäyhtiöt luovat markkinoita puutavaralle ja kannustavat ja auttavat myös pienviljelijöitä istuttamaan metsää. Parhaimmillaan yhtälö koituu kaikkien hyödyksi.

Avainsana tässä yhteydessä on vastuullisuus. Keskinen Afrikka on tällä hetkellä yksi pahimpia metsäkadon alueita maailmassa. Syynä ovat nopea väestönkasvu, maankäytön suunnitelmien puuttuminen ja vastuuttomat metsäyhtiöt, jotka vievät arvopuuta pääasiassa Aasian markkinoille.

Afrikkaan tarvitaan lisää vastuullisia, FSC-sertifioituja metsäyhtiöitä, jotka samalla kehittävät metsäteollisuutta merkittävämmäksi toimialaksi. Kaupungistumisen myötä kestävästi tuotetun puutavaran kysyntä kasvaa vauhdilla, joten yhtiöillä on hyvät tulevaisuudennäkymät.

Kestävien metsäyhtiöiden toimintaa Afrikassa vaikeuttaa laiton puutavara ja investointeihin tarvittavan rahoituksen niukkuus. Nämä kaksi asiaa tarvitsisivat enemmän kansainvälistä huomioita. Suomi ja Euroopan unioni voisivat ottaa isompaa roolia sekä laittoman kaupan torjunnassa että kestävien investointien rahoittamisessa.

Juho Uusihakala
kehitysvaikutusneuvonantaja