Finnfund yritysten epäsuorien vaikutusten jäljillä

Global Impact Investing Network (GIIN) arvioi maailmanlaajuisten vaikuttavuussijoitusten arvon olevan 715 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020. Suuri osa tästä rahasta on sijoitettu kehittyneisiin maihin, mutta enenevästi myös kehittyville markkinoille, joiden kiinnostavuuden kasvusta Suomen ensimmäinen kehittyville markkinoille sijoittava vaikuttavuusrahasto OP Finnfund Global Impact Fund I on hyvä esimerkki. Eurooppalaisten kehitysrahoittajien yhteenlasketut sijoitukset kehittyville markkinoille olivat vuoden 2019 lopussa noin 46 miljardia euroa, ja kasvua edelliseen vuoteen oli 10 prosenttia.

Vaikuttavuussijoittamisen kasvun myötä on noussut esiin myös tarve varmistaa sijoitusten vaikuttavuuden laatu ja ”vaikuttavuusvalkopesun” ehkäisy. Erityistä huomiota pitää kiinnittää menetelmiin, joilla yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä kuvaavat investointien epäsuorat vaikutukset saadaan kerättyä ja analysoitua.

Laadun varmistamista yhteisillä standardeilla

Merkittävin uudistus vaikuttavuussijoittamisen laadun varmistamiseksi on kaksi vuotta sitten julkistettu Operating Principles for Impact Management -aloite. Siihen kuuluvat yhdeksän periaatetta toimivat eräänlaisena vaikuttavuussijoittajien laatusertifikaattina, joita itseään vaikuttavuussijoittajiksi kutsuvien tahojen pitäisi noudattaa. Toimintaperiaatteet kattavat koko investointijakson ja siirtävät huomiota muutoksen/vaikuttavuuden mittaamisesta vaikuttavuudella ohjaamiseen. Tällä hetkellä periaatteet on allekirjoittanut pitkälti yli sata sijoittajaa, joiden hallinnassa on yhteensä 340 miljardin dollarin edestä investointeja.

Keskeinen osa toimintaperiaatteita on läpinäkyvyys omista vaikuttavuuskäytännöistä ja tuloksista (9. periaate). Jokaisen allekirjoittaneen on vuoden sisällä julkaistava kuvaus siitä, miten se noudattaa yhdeksää periaatetta – miten toimitaan ja missä on parannettavaa. Tämän lisäksi kunkin sijoittajan oma kuvaus on annettava ulkopuolisen tarkastajan arvioitavaksi, ja myös tämä tarkastajan lausunto on julkaistava. Finnfund allekirjoitti toimintaperiaatteet niiden julkaisun yhteydessä 12.4.2019 ja julkaisi ja julkaisi oman kuvauksensa periaatteiden noudattamisesta huhtikuussa 2020. Ulkopuolinen tarkastus periaatteiden noudattamisesta valmistui maaliskuussa 2021.

Toinen keskeinen uudistus on kehitysrahoittajien 2X Challenge -aloite sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien investointien lisäämiseksi. Alun perin G7-maiden aloitteesta lähtenyt 2X Challenge on kerännyt taakseen lähes kaikki kehitysrahoittajat, jotka ovat parissa vuodessa onnistuneet lisäämään erityisesti naisten asemaa parantavien investointien määrää 4,5 miljardilla dollarilla. Finnfund sitoutui käyttämään puolet (105 miljoonaa euroa) valtion vuonna 2019 takaamasta lainasta naisten asemaa parantaviin investointeihin. Tämä summa täyttyi jo syyskuussa 2020. 2X Challenge pitää sisällään myös yhteiset tasa-arvoindikaattorit, joiden perusteella kehitysrahoittajat arvioivat kaikki investointinsa.

Muutosteoriat mittaamisen lähtökohtana

Me Finnfundissa lähestymme vaikuttavuuden mittaamista ja sillä ohjaamista systemaattisesti muutosteorioiden avulla. Muutosteoriat perustuvat tutkimustietoon, asiantuntija-arvioihin ja omaan analyyttiseen työhön. Muutosteorioissa olemme määritelleet Finnfundin päätoimialoille (uusiutuva energia, kestävä maatalous, kestävä metsätalous ja rahoituslaitokset) keskeiset vaikutukset – muutokset, joita uskomme investointimme aiheuttavan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. Nämä muutokset ovat joko suoria (output-taso), epäsuoria (outcome-taso) tai laajoja (impact-taso).

Uusiutuvan energian muutosteoria

Epäsuorat vaikutukset kertovat tarinoita mittareiden takaa

Rahoittamamme firmat raportoivat meille vuosittain edistymisestään sovituilla, output-tason mittareilla. Vaikuttavuussijoittajana keskeisiä kiinnostuksen kohteitamme ovat kuitenkin epäsuorat, outcome-tason muutokset ja vaikutukset. Näistä muutoksista yritykset eivät pysty luotettavasti raportoimaan, joten tarvitsemme toisenlaisia tiedonkeruun ja analysoinnin menetelmiä.

Esimerkiksi kestävän kehityksen tavoite 8 tavoittelee kaikille säällisiä, tuottavia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä on keskeinen indikaattori, jota tarkastelemme läpi investoinnin. Lisäksi olennainen osa työtämme on myös varmistaa, että yritys on vastuullinen työnantaja ja auttaa yritystä kehittymään siinä. Siksi mielenkiintoinen seuraava askel onkin kysyä, millaista kehitystä tällainen hyvä työpaikka sitten saa aikaan. Esimerkiksi vuonna 2020 teettämämme arviointi Socio-economic Impact of Lake Turkana Wind Power vahvistaa, että säällinen työpaikka nostaa ihmisiä pois köyhyydestä. Myös infrastruktuurin kehittämisellä on huomattava vaikutus ihmisten ansaintamahdollisuuksiin.

Kestävän kehityksen tavoite 7 tähtää luotettavan, puhtaan ja halvan energian saantiin. Rahoitamme voimalaitoksia ja mittaamme tuotettua sähkön määrää. Mutta tiedämme, että jotta tällä tuotetulla sähköllä olisi talouden ja ihmisten kannalta merkitystä, on sen oltava joko luotettavampaa, halvempaa ja/tai puhtaampaa kuin olemassa oleva sähkö. Tiedämme myös, että suurin merkitys ihmisille sähkön saamisesta kotiin on yleensä elämisen laadun paraneminen, ei välttämättä säästäminen tai läksyjen tekeminen.

Pienviljelijät tarvitsevat menestyäkseen tuotantopanoksia, koulutusta ja pääsyn markkinoille. Jotta yhteistyö isompien, Finnfundin rahoittamien maatalousyrittäjien ja pienviljelijöiden välillä olisi kumpaakin osapuolta hyödyttävää, on isompien toimijoiden autettava pienviljelijöitä. Alkuun tarvitaan usein lahjarahoitusta, mutta ollakseen kestävää, yhteistyön on oltava kaupallisella pohjalla ja kustannukset on jaettava. Kommunikaation on oltava avointa, rehellistä ja annetut lupaukset on pidettävä. Näistä kerromme tarkemmin pian julkaistavassa arvioinnissa Win-win situation between small-holders and large scale producers.

Teknologian avulla hyödyllisempää tietoa

Yllä kuvattujen epäsuorien vaikutusten kerääminen ja analysointi vaatii resursseja eli aikaa ja rahaa. Usein ongelmana on, että tulosten saaminen kestää ja niiden hyödynnettävyys tai käytettävyys on rajallista. Jotta kerätyllä tiedolla olisi merkitystä ja sitä käytettäisiin toiminnan ohjaamiseen, on yritysten omistajuus arvioinneissa erityisen tärkeää.

Viime vuonna käynnistimme pilottiprojektin kahden yhteistyökumppanin kanssa, joiden avulla pyrimme saamaan entistä enemmän ja reaaliaikaisempaa tietoa investointiemme epäsuorista vaikutuksista. Kantavana ajatuksena on antaa ääni suoraan yritysten tärkeille sidosryhmille: työntekijöille, asiakkaille sekä toimitusketjun pienyrittäjille.

WorkAhead käyttää apunaan puhelimia tai tabletteja, joihin on nauhoitettu vastaajien äidinkielellä kysymyksiä, joiden avulla voidaan anonyymisti kerätä tietoa esimerkiksi työpaikan säällisyydestä ja syrjimättömyydestä, vastaajien sosio-ekonomisesta tilanteesta, palkan riittävyydestä tai toimitusketjun vastuullisuudesta. Menetelmä mahdollistaa laajojen ihmisjoukkojen tavoittamisen kustannustehokkaasti.

Toinen yhteistyökumppanimme, 60Decibels, on kehittänyt kysymyspatteristoja, joiden avulla me ja rahoittamamme yritykset saamme ketterästi tietoa yrityksen palvelun tai tuotteen vaikutuksesta sen asiakkaisiin. Lisäksi yritykset voivat verrata tuloksiaan samalla sektorilla tai alueella toimiviin yrityksiin.

Sidosryhmien kuulemisen tarve kasvaa ja keinot kehittyvät

Alustavat tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Olennaista kummassakin pilotissa on se, että ne tuottavat tietoa sekä meille mutta ennen kaikkea meidän rahoittamillemme yrityksille, joita kiinnostaa erittäin paljon työntekijöidensä kokemukset, toimitusketjun vastuullisuus sekä se, millaista muutosta ne saavat aikaan asiakkaissaan ja usein erityisesti naisasiakkaissaan. Uskomme, että tarve saada systemaattista suodattamatonta tietoa yritystoiminnan vaikutuksista olennaisiin sidosryhmiin kasvaa. Samalla uudet innovaatiot mahdollistavat laajojen ihmisjoukkojen kuulemisen yhä kustannustehokkaammin. Haluamme Finnfundissa olla omalta osaltamme kehittämässä menetelmiä ja yhteistyötä eri toimijoiden välille, jotta mahdollisimman moni tulee kuulluksi ja investointiemme vaikuttavuus paremmin tutkituksi.

Kaisa Alavuotunki, kehitysvaikutustiimin päällikkö
Juho Uusihakala, kehitysvaikutusneuvonantaja

Tämä kirjoitus on julkaistu vieraskynäartikkelina Ulkoministeriön Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa, jossa esitetään yhteenveto evaluointien esiintuomista kehityspolitiikan ja -yhteistyön vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Koko vuosiraportin pääset lukemaan tästä linkistä. 

Lue myös:
Vastuullisuusriskien hallinta on olennainen osa sijoitusten vaikuttavuutta