Vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfund nosti digitaaliset ratkaisut ja infrastruktuurin tuoreen strategiansa ytimeen. Maailmanpankin arvion mukaan kymmenen prosentin kasvu digiyhteyksissä johtaa 2,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvuun. Mikään ei toimi tai kasva umpiossa.
“Kehittyvä valtio putoaa kauemmaksi kehityksen ulkoradalle, mikäli sitä ei ole oikealla tavalla yhdistetty ympäröivään maailmaan. Jos valtiotasolla yhteydet ovat heikot, se asettaa koko yhteiskunnan ja sen kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan”, kuvaa rahoituspäällikkö Kuutti Kilpeläinen.
Huutava ongelma on, että jopa 3 miljardia ihmistä ei hyödynnä yhteyksiä, vaikka se infran puolesta olisi heille jo mahdollista. ”Suurin syy siihen on laitteiden ja datan hinta. Siksi Finnfund teknologiavetoisena vaikuttavuussijoittajana sijoittaa ratkaisuihin, jotka laskevat hinnat kuluttajalle mahdolliseksi tinkimättä palveluiden nopeudesta ja teknologian laadusta.”
Esimerkki Finnfundin sijoituksista on eteläafrikkalainen yhtiö Fibertime, joka tarjoaa korkealaatuista verkkoyhteyttä ja teknologiaa Etelä-Afrikan köyhimmille alueille. Ratkaisun ytimessä on sekä edullinen hinnoittelumalli, pay-as-you-go, että Nokian teknologia. Kuluttajien ei tarvitse sitoutua kalliisiin pysyviin sopimuksiin, vaan yhteyttä voi ostaa vain tarpeen mukaan, aikaperusteisesti. ”Fibertime toimii markkinalla, jossa paikallisilla asukkailla on köyhyysrajan tulotaso, eikä laadukasta yhteyttä verkkoon ole aiemmin ollut saatavilla. Siksi välilliset ja suorat vaikutukset palvelusta ovat hyvin merkittävät: Verkkoyhteys luo työpaikkoja, kasvattaa bisnestä ja mahdollisuuksia hankkia tietoa, opiskella ja viestiä” Kilpeläinen toteaa.
Kuituverkot on aiemmin nähty niche-markkinana, mutta nyt niiden ansiosta ihmiset saadaan laadukkaiden palvelujen pariin kustannustehokkaasti kehittyvillä markkinoilla. Mutta missä kehitysrahoittajan suurimmat mahdollisuudet nyt ovat? ”Meneillään oleva markkinaturbulenssi ja epävarmuus heijastuvat suoraan kehittyviin maihin. Vaikka kukaan ei voi tietää varmuudella, kuinka tullit tulevat vaikuttamaan valuuttakursseihin ja yksittäisiin maihin, telekom-sektori on perinteisesti ollut defensiivinen ja kasvanut markkinaheilunnasta huolimatta, juurikin digitalisaation ajamana.”
Kilpeläisen mukaan Suomessa on valtavasti teknologiaosaamista niin verkkoliiketoiminnassa, datakeskuksissa, kyberturvallisuudessa kuin maksupalveluissa. Suomen asema vahvana teknologiaviejänä tunnistetaan maailmalla ja se luo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Finnfundin kilpailuetu puolestaan on kyky tarjota rahoitusta keskisuurille yrityksille niillä markkinoilla, joissa rahoitusvaje on suurin. ”Finnfund seuraa toki tariffien ympärillä käytävää keskustelua tarkasti ja arvioi kohdemarkkinoita yksityiskohtaisesti. Investointeja jatketaan, mutta makroanalyysi on entistä tärkeämpää sijoituskohteita valittaessa.”
Esimerkiksi Afrikassa monet lupaavat kasvuyritykset kärsivät rahoituskanavien puutteesta. Yrityksille rahoituksen ehtoina on aina kolme kovaa: Hankkeiden tulee olla kannattavia, vaikuttavia ja vastuullisia.
”Meillä on hyvät partnerit sekä toimiala- että sijoittajapuolella – siitä nousee kilpailuetu. Digitaalisen kuilun umpeen kurominen on valtava bisnesmahdollisuus, samalla kun se tuottaa merkittäviä vaikuttavuushyötyjä ihmisten hyvinvoinnille ja talouden kasvulle. Digitaalinen yhteenkuuluvuus on koko talouden ja yhteiskunnan perusta”, kiteyttää Kilpeläinen.
Lisätietoja:
Rahoituspäällikkö Kuutti Kilpeläinen, kuutti.kilpelainen@finnfund.fi, p. 044 013 1291
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi, p. 040 624 0896
