Etusivu Ajankohtaista ja julkaisutBlogitUkraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla Blogit|3.9.2024Ukraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla Patrik Bredbacka Team Finland Adviser patrik.bredbacka@finnfund.fi 040 545 8447 Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa ole näköpiirissä. Sodan kehittymisestä on useita erilaisia skenaarioita, mutta useimmat kansainväliset analyytikot uskovat sodan pitkittyvän ja muuttuvan jäätyneeksi konfliktiksi pidemmällä aikavälillä. Suomi on tukenut Ukrainaa vahvasti aina Venäjän hyökkäyksestä alkaen, erityisesti tarjoamalla puolustus- ja muuta materiaaliapua sekä kanavoimalla kehitys- ja humanitaarista apua Ukrainaan. Välittömiin tarpeisiin vastaamisen ohella Suomi haluaa kuitenkin tukea myös Ukrainaan kohdistuvia yksityisiä investointeja, ja siten osallistua maan pidempiaikaiseen jälleenrakentamiseen. Rakentaakseen yrityksille ja sijoittajille sillan riskien ja mahdollisuuksien välille Suomen hallitus on laatinut kansallisen jälleenrakennussuunnitelman. Jälleenrakennussuunnitelmassa keskeisten valtio-omisteisten rahoittajien, kuten Finnfundin, resursseja lisättiin, jotta ne voivat entistäkin paremmin auttaa suomalaisia yrityksiä käynnistämään tai laajentamaan toimintaa Ukrainassa. Finnfundilta rahoitusta suomalaisille yrityksille Ukrainassa Jälleenrakennussuunnitelman osana Finnfundille on varattu 25 miljoonan euron kohdennettu rahoitus investointeihin Ukrainassa. Sen turvin Finnfund rahoittaa sodan käynnissä ollessakin hankkeita, joissa suomalaiset yritykset ovat mukana. Finnfundin sijoitus voi kohdistua esimerkiksi suomalaisen yrityksen Ukrainaan perustamaan tytäryritykseen, tai sellaiseen ukrainalaiseen yritykseen, joka hankkii teknologiaa tai osaamista suomalaiselta palveluntarjoajalta. Olemme myös suoraan yhteydessä suomalaisiin yrityksiin, joiden palvelut tai tuotteet voisivat soveltua Ukrainasta löytyneen sijoituskohteen tarpeisiin. Täältä voit lukea lisää siitä, millaisia sijoituksia Finnfund voi tehdä suomalaisten yritysten kanssa toteutettaviin hankkeisiin, tai miten toimia, jos yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan Finnfundin hankkeisiin tavaroiden tai palveluiden toimittajana. Investointipäätösten tueksi olemme analysoineet Ukrainan talouden näkymiä, yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä Finnfundin sijoitustoiminnan tuottamia mahdollisuuksia Ukrainassa. Riskeistä ja epävarmuudesta huolimatta monet julkiset ja yksityiset sijoittajat ovat aktivoituneet, ja yhä useammat eurooppalaiset yritykset ovat (uudelleen-) käynnistämässä toimintaansa Ukrainassa. Investointien ja liiketoiminnan kasvu juontuu osittain kansainvälisestä halusta tukea Ukrainaa. Ukrainaan kohdistuvat rahavirrat ja jälleenrakennus tarjoavat kuitenkin myös monia kaupallisia mahdollisuuksia perustarpeiden täyttämisestä aina innovatiivisiin ratkaisuihin saakka. Vaikka riskit ovat korkeat, varhainen aktiivisuus Ukrainan markkinoilla voi tuottaa yrityksille merkittävän kilpailuedun Ukrainan jälleenrakennusvauhdin kiihtyessä. Ukrainan talous on ollut kestävä, mutta riskit ovat edelleen suuret Ukrainan talous on osoittanut huomattavaa kestävyyttä, mutta riskit pysyvät korkeina niin kauan kuin aktiivinen konflikti kestää. Vaikka aktiivisen sodan odotetaan jatkuvan lähivuosina, taistelulinjat pysyvät todennäköisesti melko muuttumattomina. Sodan vaikutukset tuntunevat jatkossakin lähinnä idässä, kun taas Länsi- ja Keski-Ukrainan odotetaan pysyvän suhteellisen rauhallisena. Maanlaajuiset ohjusiskut ovat kuitenkin yhä riski. Jälleenrakennustarpeet ovat ja tulevat olemaan valtavat. Maailmanpankin, Euroopan komission, YK:n ja Ukrainan hallituksen laskelmissa jälleenrakennuskustannuksiksi arvioidaan noin 486 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on kolme kertaa Ukrainan BKT:n suuruus vuonna 2023. Paikallinen arvio on suurempi, jopa 1 biljoona Yhdysvaltain dollaria. Mitä kauemmin sota kestää, sitä kalliimmaksi jälleenrakentaminen tulee. Vaikka sota- ja puolustustoimien rahoitus on Ukrainan hallitukselle luonnollisesti tärkein prioriteetti, niin myös Ukrainan jälleenrakentaminen on jossain määrin jo alkanut. Jälleenrakentaminen keskittyy ensisijaisesti energiainfrastruktuuriin ja liikenteeseen sekä elintärkeiden tarpeiden (ruoka, polttoaine, lääkkeet) täyttämiseen. Keskipitkällä aikavälillä työvoiman puute tulee olemaan merkittävä haaste taloudelle ja jälleenrakennukselle, sillä monet nuoret miehet ovat sodassa, ja yli 6 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan maasta. Ukraina on erittäin riippuvainen länsimaiden tuesta. Yhdysvallat on ollut Ukrainan suurin yksittäinen tukija ja antanut suurimman osan sotilaallisesta avusta. Yhdysvallat hyväksyi keväällä uuden 61 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen avustuspaketin, joka on äärimmäisen tärkeä Ukrainalle, joka on viime aikoina kärsinyt merkittävästä ammus- ja sotilastarvikepulasta. EU on tukenut Ukrainaa erityisesti taloudellisesti. Myös taloudellinen tuki on Ukrainalle äärimmäisen tärkeää, jotta makrotalouden riskit eivät kärjisty ja rahoitustuen tarve tulee olemaan suuri myös lähitulevaisuudessa. Kasvua odotetaan digisektorilla ja lääketeollisuudessa Länsi- ja Keski-Ukrainan taloudellinen aktiivisuus on piristynyt merkittävästi alimmilta tasoiltaan, ja esimerkiksi palvelut ovat elpyneet hyvin. Ukrainan energiainfrastruktuuri on kärsinyt laajoja vahinkoja, joiden vuoksi maan energiasektorin kestävyys on aiheuttanut paljon huolta. Venäjän iskut sähköverkkoon ovat lisääntynet uudestaan vuoden 2024 aikana, johtaen lisääntyneisiin sähkökatkoihin. Energiasektorin tuhot tulevat vaikuttamaan energiatilanteeseen ja talouskasvuun läpi vuoden ja korostuvat talvella, kun sähköä tarvitaan lämmitykseen. Monet yritykset ovat kuitenkin nyt varautuneet sähkökatkoihin hankkimalla generaattoreita, jolloin yritystoiminta ei häiriinny sähkökatkoista. Sähköverkon jälleenrakennus on Ukrainalle prioriteetti, mutta kestää kuitenkin vielä kauan, ennen kuin energiainfrastruktuuri on sotaa edeltäneellä tasolla. Maatalous on perinteisesti ollut Ukrainassa keskeinen sektori ja tärkeä tulonlähde. Sodan vuoksi esimerkiksi sadonkorjuu ja kuljetukset ovat häiriintyneet ja kiinteistöjä ja koneita on menetetty, mikä tuntui kaikkialla maailmassa elintarvikkeiden hintojen voimakkaana nousuna vuonna 2022. Ukraina on löytänyt uusia ja turvallisia kauppareittejä ja pystynyt jatkamaan viljan ja ruokaöljyn vientiä. Maataloustuotanto on kuitenkin rajoittunut, koska suuri osa pelloista sijaitsee Itä-Ukrainassa ja ovat siten alttiimpia sodalle. Ukrainan yleinen työvoimapula vaikuttaa myös hyvin työvoimavaltaiseen maataloussektoriin. Lääketeollisuus on tällä hetkellä yksi Ukrainan nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Lääkeala on edelleen houkutellut sekä kotimaisia että kansainvälisiä investointeja ja kasvanut sodasta huolimatta. Digitaalinen infrastruktuuri ja palvelut tulevat olemaan tärkeä ajuri Ukrainan tulevaisuuden taloudessa. Se on ollut erittäin kestävä koko sodan ajan ja vauhdittanut talouden elpymistä. Ala edellyttää suhteellisen vähän fyysistä infrastruktuuria, joten se on pystynyt jatkamaan toimintaansa häiriöttä ja houkuttelemaan ulkomaisia investointeja. Tulevaisuudessa digitaalisen sektorin merkitys Ukrainassa tulee kasvamaan ja tarjoamaan monia liiketoimintamahdollisuuksia. Ukrainan etuihin kuuluvat suuri työvoimareservi teknologian alalla sekä suhteellisen alhainen palkkataso verrattuna moniin Euroopan maihin. Koulutuslaitokset ja muu infrastruktuuri ovat kärsineet laajoja vahinkoja, ja niitä rakennetaan uudelleen tai modernisoidaan kokonaan. Nämä enimmäkseen valtion rahoittamat hankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät luomaan suhteita sekä kunta- että valtiotasoilla. Myös asuntoja ja rakennuksia on tuhoutunut, mutta ne eivät ole ensisijainen jälleenrakennusprioriteetti, osin siksi, että monet maasta paenneet ukrainalaiset eivät ole aikeissa palata lähiaikoina. Tavoitteena sijoittaa 25 miljoonaa euroa vuoden 2025 loppuun mennessä Etsimme jatkuvasti sijoituskriteeriemme mukaisia investointimahdollisuuksia Ukrainasta. Vaikka sijoitustemme päätarkoitus on auttaa Ukrainan jälleenrakennusta, myös suomalaisyritykset voivat hyötyä sijoituksistamme esimerkiksi tai palveluiden toimittajana (jolloin sijoituksemme kohdistuu suomalaisen yrityksen ukrainalaiseen yritysasiakkaaseen), tai sijoituskohteen omistajina (sijoitus suomalaisomisteiseen yhtiöön Ukrainassa). Verrattain myöhäisen vaiheen sijoittajana voimme harkita sijoituksia vain pitkällä valmisteluvaiheessa (tai jo operatiivisessa toiminnassa) oleviin, ja riittävän suuriin hankkeisiin. Voit lukea lisää täältä. Digitaalisuus ja energia kuuluvat Finnfundin päätoimialoihin, ja ehkä juuri näillä aloilla meillä on eniten mahdollisuuksia sijoittaa hankkeisiin, joissa suomalaiset yritykset ovat mukana. Keskustelemme kuitenkin mielellämme kaikkien toimialojen hankkeiden kanssa, mukaan lukien koulutus, infrastruktuuri ja maatalous. Ukrainasta kiinnostuneiden, mutta hankkeissaan varhaisemmassa vaiheessa olevien suomalaisyritysten kannattaa tutustua hallinnoimaamme Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaan. Finnpartnership voi tukea rahallisesti esim. hankeselvitysten ja liiketoimintasuunnitelmien tekoa, pilotteja, sekä skaalautumis- ja investointivalmisteluja, joiden avulla suomalaisyritysten hankkeista voi tulla myös valmiimpia vaikuttavuussijoittajien harkittavaksi. Jos yrityksesi etsii kaupallista kanssasijoittajaa Ukrainassa toteutettavaan hankkeeseen, ota rohkeasti yhteyttä. ”Tavoitteenamme on sijoittaa 25 miljoonaa euroa hyviin, investointikelpoisiin hankkeisiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Aika on siis valttia – sekä meidän, että Ukrainan kannalta.” Nea Tiililä, ekonomisti, Finnfund Patrik Bredbacka, Team Finland Adviser, Finnfund Patrik Bredbacka Team Finland Adviser patrik.bredbacka@finnfund.fi 040 545 8447 Kategoriat: BlogitDigitaaliset ratkaisut ja infrastruktuuri2024Eurooppa ja Keski-Aasia Jaa: Link to Linkedin Link to Facebook Link to Twitter Link to Bluesky Viimeisimmät uutiset: Blogi arkisto Blogit 15.11.2024 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q3 2024 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa yhteen Finnfundin avainluvut vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into… Blogit 10.9.2024 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q2/2024 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into Q2 2024… Blogit 3.9.2024 Patrik Bredbacka Ukraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa… Blogit 22.2.2024 Elina Happonen Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin sijoittamalla Finnfundin digitaalisten ratkaisujen ja infrastruktuurin tiimi perustettiin vasta pari vuotta sitten, mutta hyvän tiimihengen… Blogit 30.11.2023 Jaakko Kangasniemi, Liisa Rohweder Suomella on tärkeä rooli maailman metsäkadon pysäyttämisessä Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana… Blogit 29.8.2023 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q2 2023 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO insight into Q2… Blogit 30.1.2023 Terhi Koipijärvi Terhi Koipijärvi: Strategista ajattelua, ei hallintohumppaa Mikä on hallitustyöskentelyssä tärkeintä? Miten vetää raja operatiivisen ja strategisen ajattelun välille? Miten välttää… Blogit 9.1.2023 Helena Arlander Helena Arlander: 19 muutoksen vuotta Finnfundissa Aloitin urani Finnfundissa syyskuussa yhdeksäntoista vuotta sitten. Minulta on usein kysytty, mikä näiden yhdeksäntoista… Blogit 19.10.2022 Sampsa Auvinen Sampsa Auvinen: Kriisi muokkaa vanerin maailmanmarkkinoita Voiko tämä olla totta? Moderni tehdas tuottamassa korkealaatuista FSC-sertifioitua vaneria Ghanassa? Kun näytin Dubai… Blogit 9.9.2022 Ilkka Norjamäki, Veronica Palmgren Metsäkeskustelussa kannattaa katsoa myös maailmalle Suomi valmistelee kansallista, vuoteen 2035 ulottuvaa metsästrategiaa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Visioksi… Selaa vasemalle Selaa oikealle