Työtä ja toimeentuloa Afrikan kasvavalle väestölle

Kaisa Alavuotunki Vaikuttavuus- ja vastuullisuusjohtaja kaisa.alavuotunki@finnfund.fi

Helsingin Sanomat kirjoittaa sambialaisten vaikeuksista löytää vakituista työtä, jolla tulee toimeen. Erityisesti esiin nousi kaupungistuminen ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Kun väestö kasvaa vauhdilla, ei ruoantuotanto pysy perässä eikä toimeentulon takaavaa työtä riitä kaikille. Ilmastonmuutoksen tuomat epävarmuudet lisäävät esimerkiksi maanviljelijöiden kokemaa riskiä entisestään.

Afrikan kaupungistumista ei pysäytä mikään, kestäviä ratkaisuja ja toimeentulon mahdollisuuksia tarvitaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Nämä ovat juuri niitä haasteita, joihin Finnfund ja muut kehitysrahoittajat pyrkivät investointiensa avulla vaikuttamaan. Kehitysmaihin syntyvät työpaikat ovat yksi Finnfundin toiminnan keskeisimmistä tuloksista. Esimerkiksi vuonna 2016 Finnfundin suoraan ja epäsuorasti rahoittamat yritykset työllistivät Afrikassa suoraan noin 43 500 ihmistä.

Yhteistyötä ja markkinoita pienviljelijöille – työpaikkoja kaupunkeihin

Metsätalous on yksi Finnfundin painopistealueista: sen avulla voidaan taistella ilmastonmuutosta ja metsäkatoa vastaan sekä luoda työpaikkoja syrjäisillä, usein kehityksestä sivuun jääneillä alueilla. Tämä voi osaltaan vähentää pakkoa muuttaa kaupunkiin.

Esimerkiksi Finnfundin pelkästään Afrikassa rahoittamat istutusmetsät työllistivät vuonna 2016 suoraan yli 4000 ihmistä ja paransivat välillisesti yli 28 000 pienviljelijän toimeentuloa.

Eräs Länsi-Afrikan maaseudulla pari viikkoa sitten tapaamani viljelijä, Brima Moigboi totesi, että hänelle Finnfundin rahoittaman yrityksen pienviljelijäohjelma on mahdollistanut pysymisen kotipaikkakunnalla sekä lasten koulunkäynnin. Aikaisemmin seudun maanviljelijät olivat lähinnä eläneet omavaraistaloudessa, kunnes seudulle perustettiin yritys, jonka ryhtyi ostamaan osan ympärillä asuvien pienviljelijöiden tuottamasta sadosta jatkojalostusta varten.

Lisäksi sama yritys auttoi tekemään pienviljelijöiden viljelmille autolla kuljettavia teitä, jolloin viljelijät ovat saaneet paikallisille markkinoille myyntiin muitakin viljelemiään kasveja. Moni paikallinen perhe oli Moigboinperheen tavoin löytänyt pienviljelijäohjelmasta elinkeinon, jota ilman kaupunkiin muuttaminen olisi todennäköinen vaihtoehto monille.

Kaupungeissa asuville ihmisille taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeä työnantaja. Yhdeksän kymmenestä työpaikasta kehitysmaissa syntyykin yrityksiin. Viimeaikainen Maailmanpankin osana toimivan IFC:n tutkimus toteaa, että kaksi suurinta estettä pienten ja keskisuurten yritysten kasvulle ja työpaikkojen luomiselle on rahoituksen ja energian puute. Iso osa Finnfundin investoinneista pyrkii edistämään juuri näitä kahta asiaa: pienrahoituksen tarjontaa sekä uusiutuvaa energiantuotantoa.

Uudet pankkipalvelut tukevat naisten oikeuksia omiin säästöihin

Monipuolisten pankkipalveluiden merkitys on korostunut paitsi yrityksille, myös kotitalouksille ja niiden kyvylle nousta köyhyydestä. Jopa kahdella miljardilla aikuisella ja yli puolella köyhimmistä kotitalouksista ei ole virallista pankkitiliä – naisilla selkeästi miehiä harvemmin. Erityisesti naisille henkilökohtainen pankkitili mahdollistaa säästämisen, mikä taas auttaa varautumaan erilaisiin ulkoisiin sokkeihin. Kuten Helsingin Sanomien jutustakin tulee ilmi, naiselle oman rahan saaminen säästöön voi ratkaista elämän suunnan esimerkiksi eron sattuessa tai puolison kuollessa.

Lisäksi uudet teknologiaratkaisut mahdollistavat pankkipalveluiden tarjoamisen alueilla, joilla niitä ei ole aiemmin ollut saatavilla, ja ihmisille, jotka aikaisemmin ovat eläneet puhtaasti käteistalouden piirissä. Erityisesti kännyköiden kautta käytettävillä palveluilla saattaa olla mullistava vaikutus kehitykseen.

Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistu tutkimus mobiilirahan siirtoja mahdollistavan M-PESAn vaikutuksista osoitti, että mobiilirahan käyttö oli lisännyt erityisesti naisten kykyä vastata toimeentuloon tai terveyteen liittyviin takaiskuihin. Lähes 200 000 kotitaloutta eli noin 2 % Kenian kotitalouksista oli noussut köyhyydestä M-PESAn vaikutuksesta. Luku on melko dramaattinen, kun otetaan jos huomioon, että M-PESA on lähinnä mobiililompakko, eikä tuloksissa vielä näy nopeasti yleistyvät mobiililuottomarkkinat.

Rahoitusmarkkinoille pääsyn näkökulmasta mielenkiintoinen sektori on algoritmeihin perustuvat mobiililainasovellukset. Ne mahdollistavat pienten lainojen myöntämisen ihmisille, joilla ei ole entuudestaan luottotietoja ja jotka eivät olisi lainakelpoisia perinteisissä, virallisissa rahoituslaitoksissa.

Nämä sovellukset hyödyntävät kännykkäoperaattoreilta saatavaa käyttäytymisdataa ja rakentavat lainanottajalle profiilin ja ”luottotiedot”, jota sitten testataan asteittain alkaen hyvin pienistä, alle yhden euron lainoista seuraamalla lainojen takaisinmaksua. Uudet teknologiaratkaisut ovat sijoittajalle aina keskimääräistä riskisempiä, joten kehitysrahoituslaitoksilla, kuten Finnfundilla, on merkittävä rooli näillä uusilla nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi vastuullisen sijoittajan tärkeä tehtävä on myös valvoa, että palvelut ovat vastuullisia ja että asiakas pysyy rahoituspalveluiden keskiössä.

Yrityksen taloudellinen kannattavuus mahdollistaa jatkuvuuden

Finnfundin investointien tulee lähtökohtaisesti aina olla taloudellisesti kannattavia. Yksi merkittävimmistä kehityksen vaikutusmekanismeista perustuu juuri kannattavuuteen, sillä se mahdollistaa jatkuvuuden.

Jos yritys on kannattava, sen vaikutukset kertaantuvat vuosi toisensa jälkeen. Ihmisten toimeentulolle arvokkaat työpaikat säilyvät ja todennäköisesti yrityksen menestyessä myös lisääntyvät. Lisäksi Finnfundille hankkeesta korkoineen palautuneet varat voidaan kierrättää uudelleen seuraavaan hankkeeseen.

Kaisa Alavuotunki
KTT, kehitysvaikutusneuvonantaja