Suomella on tärkeä rooli maailman metsäkadon pysäyttämisessä

Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana kehityspolitiikkaansa.

Suomi on vähentänyt viime vuosina kehittyville maille antamaansa tukea, jolla on turvattu metsien luontoarvoja ja kestäviä elinkeinoja. Tuen vähentäminen voi johtaa metsien hallinnoinnin heikentymiseen kehittyvissä maissa ja aiheuttaa kolauksen Suomen kansainväliselle maineelle.

Suomi on perinteisesti ollut kansainvälisesti kokoaan suurempi toimija metsäasioissa. Tämä on perustunut omien metsien ja globaaleiksi toimijoiksi kasvaneiden metsäyhtiöiden lisäksi aktiiviseen alan koulutukseen ja tutkimukseen. Metsillä on ollut myös merkittävä rooli Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä. Suomi on tukenut kehittyvien maiden metsien hallinnointia ja metsätaloutta sekä alaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Tätä tukea Suomen pitää jatkaa.

Ymmärrys metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisessä on lisääntynyt, ja maailman valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Vaikka hyviä toimintamalleja on jo käytössä, isossa mittakaavassa tilanne on kriittinen ja tavoite kaukana. Metsää häviää edelleen vuosittain noin 10 miljoonaa hehtaaria, ja suuri osa metsäkadosta tapahtuu tropiikissa.

Metsäkato aiheuttaa saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin maailman tieliikenne. Osa Amazonin, Kongon ja Kaakkois-Aasian laajoista sademetsäalueista on jo muuttunut nieluista päästöjen lähteiksi. Metsien pelastamiseksi tärkeää on sekä lisätä luonnon suojelua ja ennallistamista että kehittää entisestään talousmetsien kestävää käyttöä ja hallinnointia.

Rahoituksella on suuri rooli kansainvälisten metsähaasteiden ratkaisemisessa. Yksityiset rahoittajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneet vastuullisuuden lisäksi vaikuttavuudesta. Taloudellisen tuoton lisäksi sijoitusten odotetaan tuottavan myönteisiä vaikutuksia sekä paikallisesti että vastaavan globaaleihin haasteisiin.

Etenkin kehittyvissä maissa yksityinen raha tarvitsee kuitenkin usein kirittäjäkseen riskiä sietävää pitkäjänteistä julkista tai esimerkiksi kehitysrahoittajien tarjoamaa rahoitusta. WWF:n tuore raportti myös osoittaa, että julkinen rahoitus on usein ristiriidassa tavoitteiden kanssa: metsien myönteistä kehitystä edistävä julkinen rahoitus on maailmanlaajuisesti alle prosentin siitä rahoituksesta, mitä käytetään luonnolle haitallisiin tukiin.

Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana kehityspolitiikkaansa sekä edistää aktiivisesti eri tahojen yhteistyötä metsä- ja luontokadon pysäyttämiseksi. Rahoituksen turvaamisen ja yhteistyön edistämisen on oltava myös tulevan kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon keskiössä.

Suomen tulee pitää kiinni aktiivisesta roolistaan kansainvälisten metsähaasteiden ratkaisemisessa. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti vahvistaa myös Suomen luonnolle rakentuvaa brändiä.

Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi

Jaakko Kangasniemi
toimitusjohtaja, Finnfund

Kirjoitus on julkaistu 30.11.2023 Helsingin Sanomissa.

Kuvassa Liisa Rohweder ja Jaakko Kangasniemi. Liisa Rohwederin kuva: copyright Laura Karlin / WWF

Jaakko Kangasniemi Toimitusjohtaja jaakko.kangasniemi@finnfund.fi

Liisa Rohweder Pääsihteeri, WWF Suomi