Sijoittamatta jättämisen riski: heikko pääsy digipalveluihin vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteet

Sijoittamatta jättämisen riski. Se lause kiteyttää digitaalisten palveluiden saatavuuden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välisen yhteyden.

Useat kestävän kehityksen tavoitteet painottavat internetyhteyden merkitystä kestävälle ja osallistavalle kehitykselle. Teknologian kehitys auttaa saavuttamaan suuren osan näistä tavoitteista. Samalla digitalisaation laiminlyönti syventää osaltaan olemassa olevia kehityskuiluja.

160 miljoonaa uutta mobiiliverkkokäyttäjää vuodessa!

Tällä hetkellä yli kahdella kolmasosalla maailman väestöstä on internetyhteys, ja netinkäyttäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia joka vuosi. Vuonna 2023 noin 160 miljoonaa ihmistä otti käyttöönsä mobiiliyhteyden, ja huimat 90 % heistä asuu matalan ja keskitulotason maissa! On selvää, että internetyhteys ei ole enää vain etuoikeutetun väestön luksustuote. Internetyhteydestä on tullut avain työllistymiseen, opiskeluun ja yhteydenpitoon kaikille ihmisille. Kunnollinen internetyhteys on 2000-luvulla ihmisoikeus.

Parantuneesta saatavuudesta huolimatta internet ei ole vielä tuonut maksimaalista taloudellista ja sosiaalista kehitystä. YK:n alaisen televiestintäverkkoja ja -palveluja koordinoivan kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) mukaan verkkoyhteyden vaikutus yhteiskuntaan ja talouteen tulee maksimoida maailmanlaajuisilla ja merkityksellisillä digitaalisilla yhteyksillä. Tämä edellyttää kolmen eri kuilun kuromista umpeen. Ne ovat kattavuuskuilu, käyttökuilu ja laatukuilu..

Miljoonat elävät ilman verkkoyhtteyttä

Kattavuuskuilu koskee ihmisiä, jotka asuvat mobiililaajakaistaverkon ulottumattomissa. Tällaisten ihmisten osuus väestöstä on laskenut nopeasti vuodesta 2015, jolloin mobiililaajakaistan ulkopuolelle jäi 1,4 miljardia ihmistä. Vuonna 2023 sama lukema oli 350 miljoonaa, eli 4 prosenttia maailmaan väestöstä.

On kuitenkin 30 maata, joissa kattavuuskuilu koskee yli 10 prosenttia väestöstä. Suurin osa maista sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nämä alueet ovat tyypillisesti köyhää ja harvaan asuttua maaseutua, jossa verkkoyhteyden kattavuuden laajentaminen on erittäin haastavaa ja kallista. Vaikka kattavuuskuilun kurominen umpeen on edelleen tärkeä tavoite, se ei riitä ainoaksi päämääräksi vaikuttavuussijoittajalle.

Saatavilla olevaa nettiä ei käytetä – miksei?

Huomattavasti merkittävämpi haaste on käyttökuilu. Sillä viitataan 3,1 miljardiin ihmiseen, jotka eivät käytä mobiilipalveluita, vaikka niitä olisi saatavilla. He edustavat 39 prosenttia maailman väestöstä. Yli puolet tästä ryhmästä asuu Etelä-Aasiassa (970 miljoonaa) ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (710 miljoonaa).

Maakohtaisesti suurin käyttökuilu on Intiassa, jossa 670 miljoonaa ihmistä ei käytä internetiä siitä huolimatta, että he asuvat alueella, jossa internetyhteys olisi saatavilla. Kiinassa, Pakistanissa, Indonesiassa, Nigeriassa, Bangladeshissa ja Etiopiassa tällaisia ihmisiä asuu jokaisessa yli 100 miljoonaa.

Suurin syy käyttökuiluun ovat kustannukset, erityisesti nettiyhteyden mahdollistaman laitteen hinta. Mutta myös liittymäkustannukset voivat olla kohtuuttomat. Broadband Commission on asettanut liittymien kohtuuhintaisuustavoitteeksi 2 % kuukausittaisesta BKTL:sta henkilöä kohti. Vähiten kehittyneissä maissa mielekkäät nettiyhteydet esimerkiksi isommat mobiilidatapaketit tai kiinteät laajakaistayhteydet maksavat yleensä yli 10 % kuukausituloista.

Käyttökuilu on vieläkin isompi naisilla etenkin Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä naiset käyttävät internetiä 30 % harvemmin kuin miehet. Sukupuolten välisten erojen kurominen on ensiarvoisen tärkeää internetin avulla tavoitellun sosioekonomisen kehityksen saavuttamiseksi. Laajakaistainternet on avain sekä ihmisten että yritysten tuottavuudelle. GSMA arvioi, että käyttökuilun ja sukupuolten välisten erojen kaventaminen lisäisi 4,8 biljoonaa dollaria maailmanlaajuiseen BKT:hen vuosina 2023–2030. Tästä yli puolet (2,65 biljoonaa dollaria) arvioidaan tapahtuvan Etelä-Aasiassa ja Afrikassa.

Kyse ei ole vain rahasta

Hinta ei ole aina rajoittava tekijä. Internetiä käyttämättömistä ihmisistä miljardilla (kolmannes kaikista) on verkkoyhteyttä tukeva laite. Nämä ihmiset eivät osaa käyttää internetiä ja heillä on heikot digitaidot, he ovat huolissaan turvallisuudesta ja yksityisyydensuojasta, eivätkä he anna arvoa verkossa olevalle sisällölle sekä siellä saatavilla oleville tuotteille ja palveluille.

GSMA:n matkaviestintäyhteysindeksi korostaa, että ihmiset saadaan käyttämään internetiä tuottamalla heitä kiinnostavaa sisältöä. Yli puolet maailman verkkosivuista on englanniksi, jota vain 20 prosenttia maailman väestöstä ymmärtää. Monet jäävät paitsi internetin mahdollisuuksista, koska verkosta ei löydy omankielistä sisältöä. Jos ihmiset eivät pidä internetiä henkilökohtaisesti merkityksellisenä, on todennäköistä, että he eivät innostu tutkimaan ja käyttämään digitaalista maailmaa.

Siksi Finnfund haluaa panostaa digiratkaisuihin. Osa vaikuttavimmista investoinneistamme kohdistuu yrityksiin, jotka ovat mullistaneet palveluntuotannon paikallisten tarpeisiin vastaavilla digisovelluksia.

Muutakin kuin viihdettä

Internetiä käyttävät ihmiset käyttävät sitä päivittäin. Itse asiassa jopa yli puolet haluaisivat käyttää sitä enemmän. Suosituimpia palveluita ovat luonnollisesti sosiaalinen media, viestittelypalvelut, videopuhelut ja viihde. 90 prosenttia käyttäjistä käyttää näitä palveluita.

Internetillä on kuitenkin myös muita tarkoituksia kuin yhteydenpito ja ajanviete. 70 prosenttia käyttäjistä lukee uutisia verkosta, 50 prosenttia käyttää sitä oppimiseen tai opiskelun tukena ja 40 prosenttia käyttää verkossa julkisia palveluita, pankkipalveluita ja terveyspalveluita. Internetistä on tullut suosituin tai parhaiten saatavilla oleva kanava tavoittaa tärkeät yksityiset ja julkiset palvelut.

Laatukuilu umpeen

Laajakaistainternetin sosioekonomiset hyödyt ilmenevät datan käytössä. Datan käyttö edellyttää nopeaa, luotettavaa ja edullista verkkoyhteyttä. Jotta kaikilla olisi pääsy mahdollisimman laadukkaaseen internetin käyttökokemukseen ja sosioekonominen kehitys voisi ottaa askeleen eteenpäin, täytyy laatukuilut kuroa umpeen. 

Mobiililaajakaistaliittymien nopeasta yleistymisestä sekä 4G- ja 5G-verkkojen saatavuudesta huolimatta, 80 prosenttia internetliikenteestä tapahtuu kiinteiden laajakaistayhteyksien kautta (katso kuva). Ne mahdollistavat nopeamman ja edullisemman datan käytön. .

Vain 8 miljoonaa kiinteää laajakaistaa Afrikassa

Kiinteiden laajakaistojen käytön määrän lisäksi yllä oleva kuva osoittaa, että Afrikassa käytetään dataa häkellyttävän vähän! Globaalilla tasolla dataa käytetään keskimäärin 119 GB mobiiliyhteyksien kautta ja 2915 GB kiinteiden yhteyksien kautta.

Afrikassa dataa käytetään keskimäärin 23 GB mobiiliyhteyksien kautta ja 1558 GB kiinteiden yhteyksien kautta. Koko Afrikassa on vain 8 miljoonaa kiinteää verkkoyhteyttä, mikä vastaa yhtä prosenttia väestöstä. Puolet mantereen verkkoliikenteestä tapahtuu hitaiden ja rajallisten mobiiliyhteyksien kautta.

5G-verkko on historian nopeimmin yleistyvä mobiilitekniikka, ja sen odotetaan nousevan suosituimmaksi verkkotyypiksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Silti matalan ja keskitulotason maissa 5G-verkon kattavuuden odotetaan olevan vain 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 5G on viisi kertaa nopeampi kuin 4G, ja se mahdollistaa huomattavasti paremman käyttökokemuksen..

Afrikassa 5G-verkon kattavuus on tällä hetkellä vain 5 prosenttia, ja vaikka 70 prosenttia verkkoalasta toimii 4G-verkossa, 16 Mb/s:n keskimääräinen latausnopeus laahaa maailman keskitason (48 Mb/s) perässä..

Miksi sijoittaa digipalveluiden saatavuuteen?

ITU on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä jokaisella on turvallinen ja kohtuuhintainen internetyhteys, joka mahdollistaa digipalveluiden merkityksellisen käytön. Merkityksellinen käyttö edellyttää nopeaa laajakaistayhteyttä sekä sitä tukevaa infrastruktuuria, soveltuvia laitteita, riittäviä digitaitoja ja sovelluksia digipalveluiden käyttöön.

Tarvitaan siis koko digitaaliseen arvoketjuun kohdistuvia investointeja merenalaisista kaapeleista tietokeskuksiin ja taloliittymiin. Lisäksi täytyy kehittää sovelluksia.

Finnfund on perustamassa uutta rahastoa, jonka tavoitteena on kuroa kaikkia edellä mainittuja kuiluja umpeen ja tehdä internetistä maailmanlaajuisesti saatavilla oleva, merkityksellinen hyödyke. Tarkoituksena on suunnata rahoitusta etenkin kehittyville markkinoille, joissa on parhaat mahdollisuudet vaikuttaville investoinneille ja suurin sosioekonomisen kehityksen tarve.

Pysy kuulolla! Kerromme pian lisää uudesta Finnfund Digital Access Impact Fund -rahastosta.

Kaisa Alavuotunki
Vaikuttavuus- ja vastuullisuusjohtaja

Juho Uusihakala
Kehitysvaikutusneuvonantaja

Lue lisää:

Digitaaliset ratkaisut ja infrastruktuuri – Finnfund
EU Finnfund ja Euroopan komissio allekirjoittivat takuusopimuksen edistämään Afrikan digitalisaatiota – Finnfund

Kaisa Alavuotunki Vaikuttavuus- ja vastuullisuusjohtaja kaisa.alavuotunki@finnfund.fi

Juho Uusihakala Kehitysvaikutusneuvonantaja juho.uusihakala@finnfund.fi