Etusivu Ajankohtaista ja julkaisutBlogitSijoitamme sähköiseen liikenteeseen terveyssyistä – ja siihen on 9 miljoonaa perustelua Blogit|9.5.2022Sijoitamme sähköiseen liikenteeseen terveyssyistä – ja siihen on 9 miljoonaa perustelua Helena Teppana Apulaisjohtaja helena.teppana@finnfund.fi Moni yllättyy kuullessaan, ettei Finnfund sijoita sähköisen liikenteen kehittämiseen ensisijaisesti ilmastosyistä, vaan tärkein vaikuttavuus tulee terveysvaikutuksista. Ilmansaasteet ovat ympäristötekijöistä maailman yleisin ennenaikaisen kuoleman syy, ja ne aiheuttavat 15 prosenttia kaikista kuolemista. Noin 9 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteisiin, eli yli puolitoista kertaa koko Suomen väkiluvun verran. Korkein kuolleisuus ilmansaasteista johtuen on Intiassa. Seuraavina listalla ovat Kiina ja Nigeria, ilmenee Global Alliance on Health and Pollutionin (GAHP) raportista. Tämä oli tärkein syymme sijoittaa sähköautojen latausverkostojen rakentamiseen Intiassa. Olen työskennellyt energiahankkeiden parissa 20 vuotta, ja nyt käynnissä oleva siirtymä sähköiseen liikenteeseen on yksi kiehtovimmista näkemistäni kehityskaarista. Ala on sijoittajien silmissä kuumaakin kuumempi, koska edistys on nopeaa ja innovaatiot kiehtovia, toimiala on melko uusi ja monet toimijat vielä kehitysvaiheessa. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu, sillä moni asia tehdään nyt ensimmäistä kertaa. Myös Finnfund teki loppuvuodesta 2020 ensimmäisen sijoituksensa sähköisen liikenteen kehittämiseen. Tankki täyteen aurinkovoimalla Sijoituksen vaikuttavuudella on monia ulottuvuuksia. Liikenteen sähköistyminen muuttaa ihmisten elämää monella tavalla. Sähköinen liikenne voi esimerkiksi Afrikassa parantaa liikkumismahdollisuuksia maaseudulla, jossa ei ole huoltoasemia. Aurinkovoimalla tapahtuva akkujen lataaminen saattaa tuoda syrjäseutujen asukkaille mahdollisuuden nopeuttaa kuljettuja matkoja ja sen myötä parantaa ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan. Keniassa sijaitseva Lake Turkanan tuulipuistoprojekti on osoittanut, miten valtava merkitys matka-aikojen lyhenemisellä on: Liikenteen kasvu ja kuljetuskustannusten aleneminen on siellä laskenut tiettyjen elintarvikkeiden hintoja 20–30 prosenttia paikallisella torilla ja kolminkertaistanut kalastajien tulot. Hyppäävätkö kehittyvät maat jälleen kerran yhden kehitysvaiheen yli ja ottavat sähköisen liikenteen ratkaisut käyttöön nopeammin kuin kukaan muu, koska infrastruktuuria ei ole ehditty rakentaa fossiilisista polttoaineista riippuvaiseksi? Kukin markkina tarvitsee omat ratkaisunsa Erilaiset markkinat tarvitsevat niille sopivia ratkaisuja. Myös Finnfundin kohdemaissa keinot liikutella ihmisiä ja tavaroita ovat hyvin erilaisia. Afrikassa keskitytään nyt 2- ja 3-pyöräisten kulkuneuvojen sähköistämiseen. Monissa kaupungeissa taksipalvelut perustuvat mopoihin ja moottoripyöriin, joiden kuljettajilla ei ole aikaa pysähtyä lataamaan niitä. Siksi akkujen vaihtaminen kesken päivän on näille ainoa toimiva ratkaisu. Taksiyrittäjälle tankkaaminen sähköllä on usein edullisempaa kuin taksin tankkaaminen perinteisillä, kalliilla – usein muualta tuoduilla – polttoaineilla. Monessa Afrikassa maassa on investoitu merkittävästi uusiutuvaan energiaan, joka on sähkön jakelijoille merkittävästi edullisempaa kuin fossiilinen sähkö. Sijoittaako munaan vai kanaan? Sähköautojen latausinfra ei kehity, jollei sille ole riittävästi käyttäjiä. Samaan aikaan tarvitaan lisää sähköisiä kulkuvälineitä liikenteeseen, jotta latausverkoston kehittämiselle on perusteet. Finnfundin sijoitus Intiassa keskittyy toistaiseksi parantamaan latausmahdollisuuksia suurimmissa kaupungeissa ja mietimme tietysti tarkkaan sijoituksen riskejä, markkinakehitystä ja mahdollisuuksia tehdessämme taustaselvitystä. Itse olen sillä kannalla, ettei meillä ole vaihtoehtoja: Meidän on yksinkertaisesti löydettävä puhtaampia ja edullisempia vaihtoehtoja liikkumiseen: Latausinfrastruktuuria nelipyöräisille ja akkujen vaihtoa 2- ja 3-pyöräisille kulkuneuvoille. Meillä on siihen 9 miljoonaa syytä. Joka vuosi. Helena Teppana apulaisjohtaja, Finnfund Helena Teppana työskentelee Finnfundin investointitiimissä ja etsii sijoituskohteiksi energiaratkaisuja, jotka auttavat kehittyviä maita vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseensa. Helena on muun muassa Afrikan suurimman tuulipuiston, Lake Turkana Wind Powerin, sekä Fortum Charge&Drive India Pvt. Ltd:n hallitusten jäsen. Teksti on julkaistu Salkunrakentaja-sivustolla Helena Teppana Apulaisjohtaja helena.teppana@finnfund.fi Kategoriat: BlogitEnergiaVaikuttavuus2022AasiaAfrikka Jaa: Link to Linkedin Link to Facebook Link to Twitter Link to Bluesky Viimeisimmät uutiset: Blogi arkisto Blogit 11.12.2024 Tangeni Shatiwa Vahvempi dollari Trumpin toisella toimikaudella – miten se vaikuttaa kehittyviin markkinoihin? Donald Trump teki paluun politiikkaan, kun hänet valittiin marraskuussa toisen kerran Yhdysvaltain presidentiksi. Koska… Blogit 15.11.2024 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q3 2024 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa yhteen Finnfundin avainluvut vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into… Blogit 10.9.2024 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q2/2024 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into Q2 2024… Blogit 3.9.2024 Patrik Bredbacka Ukraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa… Blogit 22.2.2024 Elina Happonen Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin sijoittamalla Finnfundin digitaalisten ratkaisujen ja infrastruktuurin tiimi perustettiin vasta pari vuotta sitten, mutta hyvän tiimihengen… Blogit 30.11.2023 Jaakko Kangasniemi, Liisa Rohweder Suomella on tärkeä rooli maailman metsäkadon pysäyttämisessä Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana… Blogit 29.8.2023 Olli Sinnemaa Talousjohtajan katsaus Q2 2023 Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO insight into Q2… Blogit 30.1.2023 Terhi Koipijärvi Terhi Koipijärvi: Strategista ajattelua, ei hallintohumppaa Mikä on hallitustyöskentelyssä tärkeintä? Miten vetää raja operatiivisen ja strategisen ajattelun välille? Miten välttää… Blogit 9.1.2023 Helena Arlander Helena Arlander: 19 muutoksen vuotta Finnfundissa Aloitin urani Finnfundissa syyskuussa yhdeksäntoista vuotta sitten. Minulta on usein kysytty, mikä näiden yhdeksäntoista… Blogit 19.10.2022 Sampsa Auvinen Sampsa Auvinen: Kriisi muokkaa vanerin maailmanmarkkinoita Voiko tämä olla totta? Moderni tehdas tuottamassa korkealaatuista FSC-sertifioitua vaneria Ghanassa? Kun näytin Dubai… Selaa vasemalle Selaa oikealle