Sampsa Auvinen: Kriisi muokkaa vanerin maailmanmarkkinoita

Voiko tämä olla totta? Moderni tehdas tuottamassa korkealaatuista FSC-sertifioitua vaneria Ghanassa? Kun näytin Dubai Woodshow’n messuilla viime maaliskuussa eurooppalaisille ostajille kuvia Ghanan tehtaasta, osa ei ollut uskoa, että ne pitävät paikkaansa. Mielikuvat pysyvät tiukassa.

Itse uskon, että tämä on vasta alkusoittoa.

Ukrainan sota tyrehdytti tuonnin Venäjältä

Maailmanmarkkinat ovat kriisissä, hinnat nousevat, logistiikka sakkaa. Uutiset nostattavat huolta. Samalla, kuten aina, kriisit luovat myös mahdollisuuksia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut tilanteeseen, jossa venäläisen puutavaran pääsy Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille on käytännössä pysähtynyt. Ennen sotaa maa tuotti merkittävän osan maailman vanerista – koivuvanerin osalta Venäjän osuus oli jopa 80 prosenttia.

Rakentamisen globaalin kasvun ennustetaan hidastuvan mutta vanerin tarjonta vähenee enemmän venäläisen tavaran poistuessa markkinoilta. Vaikka kysynnän hidastumisesta on jo merkkejä, ostajat ovat alkaneet etsiä uusia kanavia, sillä moni ei halua enää kasvattaa aasialaisen vanerin osuutta omissa ostoissaan.

Afrikkalaisille yhtiöille kriisi on mahdollisuus

Yksi hyötyjistä on ollut länsiafrikkalainen Miro Forestry, joka hallinnoi 20 000 hehtaaria FSC-sertfioitua (Forest Stewardship Council) istutusmetsää Ghanassa ja Sierra Leonessa. Lisäksi yhtiö ostaa puuta pienviljelijöiltä ja tarjoaa työpaikkoja noin 2000:lle ihmiselle.

Marraskuussa 2021 yhtiössä elettiin jännittäviä aikoja: pitkään suunniteltu vaneritehdas käynnisti toimintansa Drobonsossa, Ghanassa. Näin jälkikäteen voi sanoa, että ajoitus olisi tuskin voinut olla parempi. Ghanalainen vaneri on osoittautunut erinomaiseksi tuotteeksi. Erityisen tärkeää on se, että vanerilla on kansanvälinen, uskottava vastuullisuusssertifikaatti. Ensimmäisen FSC-sertifioinnin yhtiö sai jo vuonna 2017.

Länsi-Afrikan sijainti on loistava

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että Länsi-Afrikassa toimivalla metsäyrityksellä on puolellaan myös yksi erityinen kilpailuetu: loistava sijainti. Matka niin Euroopan kuin Pohjois-Amerikankin markkinoille on verrattain lyhyt. Kun konttilaiva lähtee satamasta, se on saman tien Atlantin valtamerellä.

Koronakriisin myötä logistiikkaa onkin alettu katsoa uudella tavalla. Moni ostaja ei halua ottaa sitä riskiä, että kontit jäävätkin matkalle tai vientiin tarvittavia kontteja ei ole edes saatavilla. Miron kannalta tilanne on tässäkin suhteessa hyvä: Ghanassa ja Sierra Leonessa etuna on se, että maahan tulee pääosin enemmän kontteja kuin niitä lähtee, eli kuljetuksissa on lähtökohtaisesti hyvin tilaa.

Tehtävänä kannattavuus ja teollistuminen

Kun aloitin Miron hallituksen puheenjohtajana kesällä 2020, minulla ei ollut aiemmin kokemusta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Olin toki työskennellyt Venäjällä niin sanottujen villien vuosien aikana 1990-luvulla sekä matkustanut muutenkin puukaupan tiimoilta eri puolilla maailmaa.

Loppujen lopuksi hyppy länsiafrikkalaisen metsäyhtiön hallituksen ruoriin ei ollutkaan kovin suuri. Yhtiön koko historia, osaava tiimi, sitoutuneet omistajat sekä halu kasvaa ja kehittyä tekevät yhtiöstä erityisen kiinnostavan. Tämä näkyi myös uuden tehtaan käynnistämisessä: tiimi tiesi heti mitä tehdä – ja teki sen oikein.

Seuraavaksi vuorossa Sierra Leone

Onnistuneen käynnistämisen seuraaminen on ollut myös henkilökohtaisesti hieno kokemus. Tullessani Miroon, tehtävänäni on ollut erityisesti yhtiön teollisen tuotannon sekä kannattavuuden kehittäminen. Myös siksi on ollut erityisen hienoa nähdä, miten korkealaatuista vaneria Ghanan tehtaan tiimi on pystynyt tuottamaan.

Miro on paraikaa rakentamassa tehdasta myös Sierra Leoneen, ja sen kapasiteetti tulee olemaan heti tuplasti isompi: yli 60 000 kuutiota vaneria vuodessa. Kun Ghanan kapasiteettia vielä kasvatetaan, kaksi tehdasta pystyy muutaman vuoden päästä tuottamaan yhdessä jopa 120 000 kuutiota korkealaatuista vaneria vuosittain. Myös muita sahatuotteita valmistetaan vaikkakin vähäisemmässä määrin vanerin rinnalla.

Työpaikkoja, koulutusta ja yhdessä oppimista

Kun yhtiön fokus laajenee metsien kasvattamisesta teolliseen tuotantoon, tarvitaan uudenlaista osaamista ja prosessien hallintaa. Paikallisia työntekijöitä koulutetaan ammattilaisiksi, ja osaamista siirretään Ghanan tehtaasta vähitellen Sierra Leoneen. Tiimit pääsevät oppimaan toinen toisiltaan.

Miron toiminnan kehittäminen – teollisen tuotannon skaalaaminen, vastuullisuuden ja kannattavuuden vahvistaminen ja työpaikkojen luominen – ovat olleet myös vuodesta 2014 mukana olleelle Finnfundille yksi keskeinen tavoite yhtiön rahoittamisessa. Jotta toivotut kehitysvaikutukset kuten työpaikat tai hiilensidonta ovat kestävällä pohjalla, tulee toiminnan olla taloudellisesti kannattavaa.

Ghanan luonnonmetsät ovat kadonneet

Harva ehkä tietää, että Ghanassa on pitkä perinne vanerintuotannossa. Maassa toimi aiemmin lukuisia vaneritehtaita, jotka osaltaan vaikuttivat siihen, että maan luonnonmetsät on nykyisin suurelta osin hakattu. Istutusmetsiä kasvattamalla ja työskentelemällä tiiviisti paikallisten pienviljelijöiden kanssa, Miro vastaa osaltaan puutavaran kasvavaan kysyntään ja toivottavasti vähentää painetta viimeisten luonnonmetsien hakkaamiselle. Lisäksi osa Miron hallinnoimasta metsäalueesta on suojeltua, mikä on myös yksi FSC-sertifioinnin kriteereistä.

Vaikka ajat ovatkin jossain määriin synkeät, näyttää Miro Forestryn tulevaisuus valoisalta. Yhtiö toimii osaltaan vastuullisen metsäteollisuuden edelläkävijänä Länsi-Afrikassa, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että työ kantaa hedelmää.

Eurooppalaisten (ja muidenkin) kannattaa pitää Afrikkaa silmällä.

Sampsa Auvinen

Sampsa Auvinen on työskennellyt metsäteollisuuden parissa vuodesta 1994 lähtien. Miro Forestryn hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi hän työskentelee useiden muiden metsäyhtiöiden hallituksissa.

Lue lisää

Case: Miro – Finnfund
Miro Forestry Company, Ghana and Sierra Leone – Finnfund
Miro Forestry and Timber Products.

Sampsa Auvinen Executive Chairman of Miro Forestry