Lautapelillä sukellus epätasa-arvoiseen maailmaan

Milloin pelasit viimeksi monopolia? Muistat kuitenkin varmaan säännöt: alussa kaikille jaetaan saman verran alkupääomaa ja voittajaksi kruunataan pelaaja, joka onnistuu ostamaan parhaat tontit ja rakentamaan tuottavimmille kiinteistöille. Kaikilla pelaajilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet onnistua, lopputulos jää sattuman – ja hieman oman pelisilmän – varaan.

Pelasin keväällä kanadalaisen kehitysrahoittajan FinDevin lanseeraamaa Unequalopolia, jossa ostetaan, myydään ja vaihdetaan omaisuutta aivan kuten monopolissa, mutta säännöt ovat mies- ja naispelaajille eri. Sukupuoliroolit arvotaan pelin alussa. Naisena pelaaminen oli yllättävän ärsyttävää ja verenpaineita nostavaa. Pelissä naisella on rajoitetummat oikeudet ostaa ja myydä kiinteistöjä, minkä lisäksi nainen ansaitsee samoista kaupoista vähemmän kuin mies. Pelin edetessä naisten on onneksi mahdollista hiukan kiriä miesten etumatkaa: pakasta nousevalla ”voimaannuttamiskortilla” voi saada käyttöönsä vähän paremmat tai jopa samat oikeudet kuin miehillä.

Todellisuus peliä karumpaa

Peli on kehitetty havainnollistamaan globaalia tilannetta. Keskimäärin naisilla on vain 75 % miesten nauttimista oikeuksista, useissa maissa ei edes puolia niistä. Maailmanpankin tuoreen Women Business and the Law 2019 –indeksin mukaan vain kuudessa maailman maassa naisilla on yhtäläiset oikeudet lain edessä kuin miehillä (Suomi ei muuten ole näiden joukossa!). Indeksi pyrkii mittaamaan sitä, miten lainsäädäntö vaikuttaa naisen elämään aina ensimmäisestä työpaikasta ja lasten saamisesta eläkeikään asti. Kun katsoo peränpitäjämaiden listaa, joissa naisten asema on indeksin mukaan heikoin, löytyy joukosta paljon Finnfundin kohdemaita.

Mitä sijoittaja voi sitten tehdä haastavissa olosuhteissa? Lainsäädännön uudistaminen on valtaa pitävän hallituksen käsissä eikä yrityksillä pääsääntöisesti ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen suoraan. Yksityinen sektori voi kuitenkin toimia suunnannäyttäjänä. Vaikuttavuudesta kiinnostuneet sijoittajat voivat esimerkiksi kannustaa yrityksiä ylipäätään palkkaamaan naisia tai rekrytoimaan naistyövoimaa aloille, jotka perinteisesti ovat miesvaltaisia. Vuosi sitten lanseeratut kehitysrahoittajien nopeasti omaksumat 2X-tasa-arvo -kriteerit korostavat lisäksi naisten roolia näkyvillä paikoilla, johtajina ja yrityksien hallituksissa. Vaikka yksi naisjohtaja ei vielä tarkoita lainsäädännön vallankumousta, lähiesimerkkien vaikutuksella on tutkittua voimaa omien mahdollisuuksien hahmottamisessa.

Naisjohtajuus osaksi ratkaisua

Johtajapallien jakautuminen tasaisemmin eri sukupuolten välille voi toimia myös osana ratkaisua. IFC:n julkaiseman selvityksen mukaan esimerkiksi rahastot, joissa on myös naisia tekemässä investointipäätöksiä, kohdentavat todennäköisemmin rahoitusta naisyrittäjille. Ja mikä parasta tuottoa hakevan sijoittajan näkökulmasta – tämä kaikki tapahtuu tuloksen kärsimättä. Itse asiassa rahastoista ne, joissa molemmat sukupuolet olivat vahvasti edustettuina päätöksen teossa (kumpaakin yli 30 %), tekivät 10-20 % parempaa tulosta kuin miesjohtoiset. Vastaavasti rahastojen salkkuyhtiöistä yritykset, joissa oli myös naisia johdossa menestyivät muita paremmin yhtiön arvon kasvattamisessa.

Totutut toimintatavat ja kulttuurit muuttuvat hitaasti. Olin tutustumassa potentiaaliseen investointiin yhdessä Women, Business and the Law –indeksin listan häntäpäässä olevassa maassa. Yritys oli tehnyt tietoista työtä nostaessaan naisia johtotehtäviin organisaation eri osissa ja yhtiöllä olikin naisia hyvin keskeisillä ja näkyvillä johtajan paikoilla. Keskustelin erään rivinaistyöntekijän kanssa hänen urasuunnitelmistaan. Hän totesi, ettei kotona oikein katsottaisi hyvällä aikaa vievää vastuullista pomon pestiä, mutta lisäsi sitten, että  ”tuntuu hyvältä ajatella, että se voisi olla kuitenkin mahdollista niin halutessani”.

Ehkä monopolin maailmaan, jossa kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet onnistua, on vielä matkaa. Kuitenkin pienet askeleet, kuten naisjohtajuuden tukeminen, voivat murtaa vakiintuneita käsityksiä naisten roolista yhteisöissä ja yrityksissä, mikä taas laajentaa mahdollisuuksien universumia naisten näkökulmasta. Eräänlainen voimaannuttamiskortti sekin.

Kaisa Alavuotunki

KTT, kehitysvaikutusneuvonantaja
Finnfund

P.s. Unequalopolia saa muuten ostaa verkkokaupasta. Sopii mainiosti koululaisille ja työpaikoille keskustelun herättäjäksi.

Kaisa Alavuotunki Vaikuttavuus- ja vastuullisuusjohtaja kaisa.alavuotunki@finnfund.fi