Biodiversiteetti on Finnfundin vastuullisuustyön strateginen kulmakivi

Biodiversiteetti on yksi Finnfundin vastuullisuustyön kulmakivistä. Lyhyesti sanottuna biodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon elävien lajien, kuten kasvien, eläinten, bakteerien ja sienten, monimuotoisuutta. Finnfund on sitoutunut vahvistamaan luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta sekä hillitsemään mahdollisia luonto- ja monimuotoisuusriskejä ja haitallisia vaikutuksia sijoitustoiminnassaan.

Ennen 22. toukokuuta vietettävää kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää tapasimme Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijat Harold Gordillon ja Aleksi Heiskasen sekä kehitysvaikutusneuvonantajan Anne Valton ja kysyimme lisää siitä, miten Finnfund edistää luonnon monimuotoisuutta.

Mikä on biodiversiteetin rooli Finnfundin vastuullisuustyössä?

Harold: Kirjoitin aiemmin blogissani siitä, miten monimuotoisuusnäkökulma on läsnä kaikessa Finnfundin tekemisessä, oli sijoituskohteena sitten maa- ja metsätalous, digitaalinen infrastruktuuri, uusiutuva energia tai jokin muu monista toimialoistamme. Luontokato on merkittävä uhka planeetan hyvinvoinnille ja yhteiskuntien kestävälle kehitykselle. Monilla aloilla on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen, ja syystäkin. Luontokato ja ilmastonmuutos liittyvät erottamattomasti toisiinsa, ja siksi niitä on tarkasteltava yhdessä, kuten Finnfundissa tehdään.

Anne: ”Ilmasto ja luonto ovat Finnfundin sijoitusten ytimessä” on yksi Finnfundin päivitetyn vuosien 2024–2027 strategian kolmesta keskeisestä strategisesta tavoitteesta. Tavoitteena on, että puolet uusista investoinneista kohdistuu ilmastoon ja luontoon. Sijoittajilla ja yrityksillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tämä voi myös luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä innovatiivisille ratkaisuille ja uusille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Finnfund otti vuonna 2024 käyttöön luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan linjauksen, joka kiteyttää ne tavoitteet ja periaatteet, joiden pohjalta pyrimme vahvistamaan luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta sekä hillitsemään mahdollisia luonto- ja monimuotoisuusriskejä ja haitallisia vaikutuksia sijoitustoiminnassamme.

Mitkä ovat luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan linjauksen keskeiset osat?

Aleksi: Linjauksessa on lyhyesti sanottuna kolme keskeistä sitoumusta, jotka ohjaavat työtämme. Ensinnäkin olemme sitoutuneet varmistamaan, että sijoituksemme eivät heikennä luonnon monimuotoisuutta, eli sijoitamme yrityksiin, joiden toiminnasta ei aiheudu kielteisiä nettovaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Käytämme jokaisessa sijoituspäätöksessä IFC:n kestävyysstandardeja, joiden perusteella arvioimme ja minimoimme luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia riskejä.

Toiseksi, edistämme luonnon monimuotoisuuden nettohyötyjä investoinneilla, jotka kehittävät Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen (GBF) tavoitteita ja päämääriä edistäviä ratkaisuja. Tähän sisältyy mekanismeja, joilla puututaan sekä luontokatoon että ilmastonmuutokseen niin suoraan kuin välillisesti. Osana metsäinvestointeja esimerkiksi suojellaan olemassa olevia luonnontilaisia metsiä. Hankkeissamme priorisoidaan myös kotoperäisiä lajeja ennallistamistoimissa, mikä paitsi sitoo hiiltä myös lisää elinympäristöjen välisiä ekologisia yhteyksiä.

Anne: Kolmanneksi, Finnfund on sitoutunut edistämään systemaattisempaa, yhdenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää luontoon liittyvää taloudellisten tietojen julkistamista ja raportointia. Tämä koskee sekä omaa toimintaamme että kohdeyritystemme ja muiden sijoittajien kannustamista tekemään samoin. Ensimmäinen Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD) -raporttimme on nyt julkaistu osana vuoden 2024 vuosikertomustamme. Raportointi antoi meille ja yrityksille erinomaisia näkemyksiä luontoriskeistä ja -vaikutuksista, mutta vielä on tehtävää entistä kattavamman kuvan saamiseksi.

Mitä haasteita olette kohdanneet biodiversiteetin edistämisessä?

Harold: Haasteet ovat monitahoisia, koska niitä esiintyy eri toimialoilla eri tasoisina, ja kullakin maantieteellisellä alueella on vielä omat erityispiirteensä. Yrityksillä on usein hyvin vähän tietoa ja teknistä kokemusta luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kysymyksistä sekä rajalliset resurssit budjetin ja ylimmän johdon tuen osalta tarvittavien suunnitelmien ja menettelyjen toteuttamiseen.

Anne: Hiilimarkkinat ovat jo kehittyneet, mutta luonto- ja biodiversiteettihyvitysten markkinamekanismit ja markkinat ovat vasta syntymässä. Siksi luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeva työ ei ole itseään rahoittavaa, vaan se tarvitsee rahoitusta muista kanavista. Sitä voi syntyä esimerkiksi päästöhyvitysjärjestelmistä, kun ilmasto- ja luontotyö kulkevat käsi kädessä. Lisäksi suurimmat luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit ja vaikutukset kätkeytyvät usein yritysten toimitusketjuihin, joissa niiden tunnistaminen ja mittaaminen ei ole helppoa. Myös yritysten vaikutusmahdollisuudet ja yhteistyö toimittajien kanssa luonnon monimuotoisuuden hallinnan parantamiseksi ovat yleensä rajallisia.

Mitä konkreettisia esimerkkejä biodiversiteettiin liittyvistä tärkeimmistä saavutuksista haluaisitte erityisesti korostaa?

Aleksi: Jotkin tehokkaimmista ekologisen monimuotoisuuden lisäämisen hyödyistä saavutetaan alueilla, joiden luontoarvot ovat jo heikentyneet merkittävästi ihmisten toimesta. Metsäinvestointimme kohdentuvat aina alueille, jotka ovat luontoarvoiltaan heikentyneitä, mutta joilla saattaa olla potentiaalia ennallistamiselle ja toipuminen on mahdollista. Hankkeissa pyritään suojelemaan aina jäljellä olevat luonnontilaiset elinympäristöt, kuten MLR:n säilyttämät luonnontilaiset metsät Nicaraguassa. Ghanassa ja Sierra Leonessa hankeyhtiömme Miro kasvattaa kotoperäisiä puita taimitarhalla ennallistaakseen ja kasvattaakseen vesistöjen puskurivyöhykkeitä, jotka suojelevat plantaaseja ja toimivat samalla lajien elinympäristöjen välisinä ekologisina käytävinä. Kaikissa maankäyttöön liittyvissä hankkeissa pyrimme myös minimoimaan kemikaalien käytön edistämällä integroitua tuholaistorjuntaa. Etusijalla ovat luonnolliset menetelmät metsien terveyden ylläpitämiseksi.

Onko teillä kestävän kehityksen ammattilaisina neuvoja ja vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme suojella ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta jokapäiväisessä elämässämme?

Anne: Kuluta yksinkertaisesti vähemmän. Mieti kahdesti, ja nuku yön yli ennen ostopäätösten tekemistä. Opi tekemään ero todellisten tarpeiden ja halujen välillä. Älä osta huonolaatuisia tuotteita, vaan harkitse mieluummin käytettyjä. Tällä viikolla meillä on toimistollamme vuosittainen kirpputori, sillä kannustamme myös työntekijöitämme kierrättämään ja ostamaan käytettyjä tavaroita.

Aleksi: Jokapäiväisellä kulutuksella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen globaalien toimitusketjujen kautta. Esimerkiksi valitsemalla kasvipohjaisia proteiineja et ainoastaan tue terveyttäsi, vaan myös edistät luonnon monimuotoisuutta vähentämällä maankäytön muutospaineita. Anna lisäksi puutarhasi villiintyä. Jätä nurmikko leikkaamatta. Hieman ylikasvanut puutarha tarjoaa erinomaisen suojan ja elinympäristön monille hyönteisille ja pölyttäjille, mikä lisää luonnon monimuotoisuutta paikallisesti.

Harold: On ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon kuluttamiemme elintarvikkeiden koko arvoketju. Esimerkiksi ostamasi kahvi voi saastuttaa vesilähteitä, nauttimasi suklaa saattaa aiheuttaa maaperän heikentymistä, ja syömäsi tonnikalan taustalla voi olla kestämättömiä käytäntöjä, jotka johtavat liikakalastukseen. Ottamalla huomioon nämä vaikutukset voimme tehdä tietoisempia ja ympäristövastuullisia valintoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuten kestävän kehityksen osalta yleensäkin, me kaikki voimme vaikuttaa päivittäisillä toimillamme ja valinnoillamme.

Lue lisää:

Suoja-alueet ja digitalisaatio – konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi

Luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeva linjaus – Finnfund

Aleksi Heiskanen Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija aleksi.heiskanen@finnfund.fi

Harold Gordillo Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija harold.gordillo@finnfund.fi

Anne Valto Kehitysvaikutusneuvonantaja anne.valto@finnfund.fi