Suoja-alueet ja digitalisaatio – konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi 

Monilla aloilla on enenevässä määrin herätty luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin, ja syystäkin. Finnfundille puhtaaseen siirtymään ja luontoon sijoittaminen on strateginen painopiste, ja pyrimme entistä enemmän panostamaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja investointeihin, joilla on positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Finnfund otti vuonna 2024 käyttöön luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan linjauksen, joka kiteyttää ne periaatteet ja tavoitteet, joiden pohjalta Finnfund pyrkii vahvistamaan luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta sekä hillitsemään mahdollisia luonto- ja monimuotoisuusriskejä sijoitustoiminnassaan.  

Monimuotoisuusnäkökulma on läsnä kaikessa tekemisessämme, oli kyseessä sitten digitaalinen infrastruktuuri, maatalous, uusiutuva energia tai jokin muu monista toimialoistamme. Tässä blogissa käyn läpi kuusivuotisen Finnfund-urani keskeisimpiä oppeja tähän mennessä ja sitä, miten sijoituksemme turvaavat ja parantavat joko suoraan tai epäsuorasti luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja.

Vesistöjen ympärille tarvitaan suoja-alueita 

Joet, purot, järvet ja lammet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille uhanalaisille tai äärimmäisen uhanalaisille lajeille. Näillä vesistöillä on kykyä kestää saasteita ja säilyttää luonnontilansa, mutta niiden kestokyvyllä on rajansa. Voimakkaasti saastunut vesistö ei välttämättä pysty elpymään.   

Finnfund edellyttää, että sen sijoituskohteet metsä-, peltometsä- ja maataloudessa suojelevat tärkeitä elinympäristöjä jättämällä vesistöjen ympärille riittävät suoja-alueet. Suoja-alueilla varmistetaan, että sijoituskohteen toiminnan vaikutukset eivät ulotu elinympäristöihin. Suoja-alueiden leveys riippuu esimerkiksi siitä, miten runsaasti ja säännöllisesti toiminnasta tulee päästöjä ja miten hyvin elinympäristö kestää päästöjä. Finnfund edellyttää ja tukee myös paikallisten kasvien istutusta, sillä se nostaa suoja-alueiden monimuotoisuusarvoa ja ennallistaa ekosysteemiä sekä samalla se estää osaltaan päästöjä veteen. 

Useimmat metsätaloutta, peltometsäviljelyä ja maataloutta harjoittavat hankeyhtiömme ovat panostaneet jokien ja purojen suoja-alueisiin rikastuttamalla rantakaistaleiden puustoa. Yhtiöt ovat myös kieltäneet maatalouskemikaalien ja lannoitteiden käytön suojavyöhykkeiden läheisyydessä ja parantaneet omaa maaperän hoitoaan. Osa hankeyhtiöistä turvaa rantakaistaleita puustoineen tavallista leveämmällä suoja-alueella metsäpalojen ja maatalouskemikaalivalumien varalta.  

Suoja-alueista huolehtimisen lisäksi on tärkeää varmistaa, että kuivilla alueilla ei käytetä liikaa vettä. Vesipulasta kärsivillä alueilla Finnfundin peltometsäviljely- ja maanviljelyhankkeissa on esimerkiksi otettu käyttöön kastelujärjestelmät, jotka myös seuraavat eri kasvien vedentarvetta. Joissakin hankkeissa otetaan talteen sadevettä kuivaa kautta varten, minkä ansiosta puroissa ja joissa riittää huomattavasti paremmin vettä elinympäristön ja tärkeiden ekosysteemipalvelujen tarpeisiin.    

Mitä luonnosta otetaan ja mitä sinne päästetään – tärkeitä kumpikin 

Monimuotoisuustyömme toinen tärkeä painotus on vesistöjen laadun parantaminen hankkeidemme vaikutusalueella. Metsätaloudessa, peltometsäviljelyssä ja maataloudessa on useimmiten tarpeen käyttää maatalouskemikaaleja ja lannoitteita toiminnan ylläpitämiseksi ja tuoton parantamiseksi. Finnfundin hankeyhtiöiden on kuitenkin pyrittävä huolehtimaan, ettei lannoitteita käytetä yli maaperän tai kasvilajien tarpeen ja ettei vesistöihin pääse valumia. Lisäksi yhtiöiden on etsittävä keinoja vähentää riippuvuuttaan maatalouskemikaaleista sekä hyödynnettävä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, kuten biologista torjuntaa. Metsähankeyhtiömme ottavat istutuksissaan huomioon rinteiden muodot vähentääkseen lannoitteiden leviämistä maa-aineksen mukana muualle ympäristöön ja estääkseen ravinne- ja sedimenttivalumia.   

Myös vaarallisen jätteen ja vaarallisten materiaalien asianmukainen käsittely on äärimmäisen tärkeää. Hankeyhtiöillämme on oltava kattavat, kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin perustuvat suunnitelmat vaarallisten materiaalien käsittelyyn, ja niiden on pyrittävä minimoimaan päästönsä. Vaarallisten materiaalien asianmukaisella käsittelyllä estetään, etteivät päästöt pilaa maaperää ja vesistöä, sekä turvataan elinympäristön monimuotoisuus ja riittävät ekosysteemipalvelut.   

Metsäala ja maatalous ovat merkittävimpiä jätevesipäästöjen lähteitä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Vaikutukset ovat erityisen suuria maaseutualueilla, joilla luonnon monimuotoisuusarvo on usein korkeampi. Hankeyhtiöiden on käsiteltävä vaaralliset materiaalit asianmukaisesti ja omat jätevetensä kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti estääkseen tai minimoidakseen päästöt ympäristöön. Syrjäseuduilla toimivat yhtiöt ovat esimerkiksi asentaneet käsittelylaitteita talousjätevesille, ja taimistojen ja teollisten prosessien likaisempia jätevesiä on puhdistettu aktiivihiiliteknologian avulla.   

Digitalisaatio ja yhteistyö auttavat metsäkadon ehkäisyssä 

Metsäkadon ja metsämaiden heikentymisen ehkäiseminen ovat tehokkaimpia tapoja suojella luontoa, luonnon monimuotoisuutta ja tärkeitä ekosysteemipalveluja. Metsä- tai maataloutta harjoittavat hankeyhtiömme toimivat tavallisesti syrjäisillä seuduilla, joilla on suojeltuja ja monimuotoisuudeltaan rikkaita alueita. Suojelualueilla on valitettavasti yleistä, että niiltä raivataan metsää ja viedään tärkeitä lajeja laittomasti. Sijoituskohteemme ovat tyypillisesti maissa, joissa ei ole riittävästi resursseja ja kykyä valvoa lakien noudattamista. Yritystemme läsnäolo estää kuitenkin sitä, että suojelualueilta raivattaisiin metsää tai vietäisiin suojeltuja tai uhanalaisia lajeja. Hankeyhtiömme siis tuovat turvaa ja hankaloittavat laitonta metsänhakkuuta ja salametsästystä monimuotoisuudeltaan rikkailla alueilla.  

Myös tietotekniikalla ja digitalisaatiolla on tärkeä rooli metsäkadon ehkäisyssä. Suurin osa yrityksistämme seuraa biologista omaisuuttaan, hoidettavia alueita ja suojelualueita paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla. Järjestelmästä yhtiöt voivat myös seurata metsäkadon tilannetta toiminta-alueellaan ja sen ympäristössä ja auttaa lainvalvonnassa ilmoittamalla havaitsemistaan luvattomista hakkuista sekä metsämaita ja biodiversiteettiä heikentävistä toimista. Jotkut yhtiöt tekevät yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa osallistumalla alueiden valvontaan ja auttavat siten viranomaisia puuttumaan rikkomuksiin nopeammin.  

Tehokkaaseen maankäyttöön perustuvilla aloilla toimivat hankeyhtiömme ovat paitsi huolehtineet ranta-alueita suojaavista metsistä myös perustaneet erillisiä suojelualueita. Olemme yhtiöiden apuna tässä monimuotoisuustyössä ja edistämme suojelualueiden vähittäistä kasvattamista muun muassa toisiinsa yhteydessä olevilla ekologisilla käytävillä. Toiminta parantaa lajien monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta, mikä taas lisää elinympäristön rikkautta ja elvyttää ekosysteemipalveluja. Luonnontilaisista käytävistä on tärkeää huolehtia toimittaessa syrjäseuduilla, joilla pitkään jatkunut metsäkato ja metsämaiden heikentyminen ovat eristäneet elinympäristöjä ja vaarantaneet niiden lajeja ja ekosysteemipalveluja.  

On selvää, että metsien häviäminen, metsien tilan huonontuminen ja luontokato ovat monitahoisia ongelmia, jotka vaativat myös monitahoisia ratkaisuja. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on jatkuvaa oppimista, ja myös me Finnfundilla opimme jatkuvasti uutta hankeyhtiöiltämme. Pyrimme viemään parhaita käytäntöjä alueilta toisille ja mukauttamaan niitä paikallisiin oloihin ja maantieteeseen. Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin on jatkossakin panostettava entistäkin enemmän, ja toimenpiteiden edistäminen yhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää.  

”On selvää, että metsien häviäminen, metsien tilan huonontuminen ja luontokato ovat monitahoisia ongelmia, jotka vaativat myös monitahoisia ratkaisuja.”

Harold Gordillo Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija harold.gordillo@finnfund.fi