Ihmisoikeuksien hallintajärjestelmä – näin me toimimme

Hankkeen ja asiayhteyden alustava tarkastelu ihmisoikeusnäkökulmasta aloittaa arviointiprosessin, jossa Finnfund arvioi mahdollisia investointeja kolmen kriteerin perusteella: kannattavuus, kestävyys ja vaikuttavuus. Alustava tarkastelu tehdään ennen periaatteellista hyväksyntää (CIP) eli siinä sijoitusprosessin vaiheessa, jolloin päätämme, voidaanko mahdollisen sijoituksen perusteellisempi arviointi aloittaa. Hankkeet, jotka eivät saa periaatteellista hyväksyntää, hylätään.

Koska Finnfund on kehitysrahoittaja, se sijoittaa tyypillisesti haastaviin maihin, joissa on yleensä rajalliset poliittiset ja kansalaisoikeudet. Siksi tässä vaiheessa pyritään ymmärtämään, miten kyseisen maan erityinen tilanne voi lisätä hankkeen vaikutusta ihmisten oikeuksiin ja mitkä hankkeen osatekijät ja vaiheet voivat vaikuttaa tähän.

Tässä alustavassa vaiheessa arviomme perustuu pääasiassa hankkeen toteuttajan toimittamiin rajallisiin tietoihin ja julkisiin lähteisiin, kuten paikallisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden sidosryhmien julkaisemiin tietoihin tai tiedotusvälineissä tehtyihin hakuihin. Tietolähteitä ovat muun muassa: CIVICUS Monitor -indeksi ja valvontalista kansalaisyhteiskunnan tilanteesta, Freedom House -demokratiaindeksi, Front Line Defenders -järjestön raportit ja vuosittainen maailmanlaajuinen analyysi, Amnesty Internationalin, Human Rights Watchin ja Yhdysvaltain ulkoministeriön julkaisemat ihmisoikeusraportit sekä Business and Human Rights Resource Centre -tietokeskuksesta saadut tiedot.

Käytännössä vaiheet 1–2 on yhdistetty samaan ihmisoikeuksien seulontatyökaluun.

Ihmisoikeuksiin mahdollisesti vaikuttavat hankkeet ja asiayhteydet tunnistetaan ennen sijoituspäätöstä ja uudelleen koko sijoitusprosessin ajan osana vuosittaista seurantaa sekä tapauskohtaisesti aina, kun ilmenee ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita.

Käytännössä seulonta tarkoittaa sitä, että hanketta ja asiayhteyttä arvioidaan erityisen kriteeriluettelon perusteella, jotta voidaan selvittää, johtaako arvio tarpeeseen laajentaa ihmisoikeusarvioinnin soveltamisalaa tavanomaista ympäristö- ja yhteiskuntakehystä (IFC PS ja ILO CLS) pidemmälle.

Tämä ihmisoikeuksia koskeva seulontatyökalu auttaa tunnistamaan asiayhteyteen liittyviä ongelmia, kuten konfliktin aikaiset tai konfliktin jälkeiset tilanteet, rajoitetut poliittiset vapaudet, ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat riskit tai korruption korkea taso, jotka voivat pahentaa sijoitustemme mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia. Se sisältää myös hankkeeseen, hankeyhtiöön, liikesuhteisiin ja tuotteisiin liittyviä kriteerejä. Seulontatyökalua päivitetään säännöllisesti.

Seulontatyökalun luettelon läpikäyminen tarkoittaa vastausten etsimistä esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Jos seulontatyökalu käynnistää selvityksen, se tarkoittaa, että hankkeessa, liikesuhteissa tai asiayhteydessä on tekijöitä, jotka voivat johtaa ihmisoikeusvaikutuksiin ja -riskeihin, joita ei ole käsitelty tavanomaisen ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohtien arvioinnin ja hallinnoinnin puitteissa (IFC PS ja ILO CLS).

Näissä tapauksissa Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijat arvioivat, priorisoivat ja valvovat näitä erityisnäkökohtia ja määrittelevät hallintatoimenpiteet kunkin hankkeen ja asiayhteyden mukaan. Toimiin voi kuulua esimerkiksi toimitusketjun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin teettäminen, ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arvioinnin laajentaminen, hankkeen johdon tai sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen keskittäminen tiettyihin näkökohtiin, sääntöjen noudattamisen arviointi ylimääräisten standardien (esimerkiksi asiakkaan suojeluperiaatteiden) avulla sekä Finnfundin sisäisen ihmisoikeusvaikutusten arviointimatriisin ja -vakavuustyökalun käyttäminen tai jokin näiden lähestymistapojen yhdistelmä.

Arvioinnin tulokset sisältyvät ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohtia koskeviin arviointiasiakirjoihin. Lieventämistoimenpiteet sisällytetään ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohtia koskevaan toimintasuunnitelmaan (Environmental and Social Action Plan ESAP), joka hankeyhtiön on pantava täytäntöön, ja lopuksi sijoitussopimukseen. Sijoitussopimuksissa on myös joitakin yleisiä ihmisoikeuslausekkeita, jotka koskevat esimerkiksi toiminnallisten valitusmekanismien yhdenmukaisuutta YK:n tehokkuuskriteerien kanssa ja ihmisoikeuspolitiikkojen kehittämistä.

Lieventämistoimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, miksi kukin hanke on käynnistänyt selvityksen. Esimerkiksi tilanne, jossa kokoontumisvapautta tai sananvapautta rajoitetaan, tarkoittaa sitä, että yrityksen sidosryhmien sitouttamisessa on mahdollisesti käytettävä innovatiivisia muotoja, kuten pienryhmäkeskusteluja tai kyselytyökaluja. Yrityksen, jonka toimitusketjuun todennäköisesti liittyy merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia, on ehkä keskityttävä rakentamaan vankka tiukkoja toimittajien valintakriteerejä sisältävä toimitusketjun hallintajärjestelmä ja mahdollisesti suljettava joitakin toimittajia pois.

Finnfund ei rahoita yritystä, joka on aiemmin loukannut ihmisoikeuksia vakavasti ja joka ei ole sitoutunut parantamaan tilannetta.

Riippumatta ihmisoikeustarkastelun tuloksista jokaisen mahdollisen sijoituksen ympäristö- ja yhteiskuntariskit luokitellaan ja arvioidaan soveltuvin osin IFC:n ja ILOn standardien perusteella. Arvioinnissa määritetään, täyttääkö hanke tai yritys sovellettavat standardit, ja jos ei täytä, mitä parannuksia sen on tehtävä, jotta se täyttäisi standardit kohtuullisessa ajassa.

IFC PS- ja ILO CLS -standardeissa käsitellään tiettyjä ihmisoikeuksia tiettyjen sidosryhmien osalta, kuten työntekijän oikeudet (IFC PS2, ILO CLS), oikeus hankkia maata ja oikeus riittävään elintasoon (IFC PS2 tai IFC PS5 sellaisten hankkeiden osalta, jotka voivat johtaa fyysiseen tai taloudelliseen pakkosiirtolaisuuteen, tai IFC PS6 sellaisten hankkeiden osalta, joilla on vaikutuksia ekosysteemipalveluihin) sekä oikeus terveyteen ja turvallisuuteen (PS4). Vakiomuotoinen ympäristö- ja yhteiskunta-arviointi kattaa näihin ihmisoikeuksiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset.

Esimerkki 1: Finnfund harkitsi sijoittavansa yritykseen, joka käyttää raaka-aineena kierrätyspaperia. Koska kyseisen maan kierrätysalalla oli lapsityövoimaan sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä, Finnfund pyysi ulkopuolisia asiantuntijoita suorittamaan toimitusketjun ihmisoikeusarvioinnin. Yksi seulonnan tuloksista oli toimitusketjun ihmisoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti hallinnointi- ja lieventämistoimenpiteet, jotka asiakas sitoutui toteuttamaan. Finnfund päätti sijoittaa yritykseen ja seuraa nyt ihmisoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Jos seulonta ei käynnistä selvitystä, se tarkoittaa, että hankkeessa, liikesuhteissa tai asiayhteydessä ei ole havaittu tekijöitä, jotka saattavat johtaa ihmisoikeusvaikutuksiin ja -riskeihin, joita ei käsitellä tavanomaisen ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohtien arvioinnin ja hallinnoinnin puitteissa (IFC PS ja ILO CLS).

Tällaiseen hankkeeseen sovelletaan tavanomaista ympäristö- ja yhteiskunta-arviointiprosessia, jossa käsitellään tiettyjä ihmisoikeusvaikutuksia edellä kuvatun mukaisesti. Tilanteet ja olosuhteet voivat kuitenkin muuttua, joten myös hankkeet, jotka eivät käynnistä selvitystä, tarkastetaan uudelleen vähintään vuosittain, jotta tällaiset muutokset voidaan havaita ja niihin voidaan reagoida.

Esimerkki 2: Energiahanke sijaitsee maassa, joka kärsii vesipulasta. Energiantuotantoprosessi ei kuitenkaan vaadi vettä. Maata ei myöskään pidetä ihmisoikeusnäkökulmasta haastavana, eivätkä ihmisoikeuksia koskevat seulontaluettelon kriteerit koske sitä. Sen vuoksi hanke on arvioitu IFC PS- ja ILO CLS-kehyksien mukaisesti tavanomaisen arviointiprosessin avulla. 

Esimerkki 3: Finnfund on sijoittanut metsäyhtiöön alueella, joka ei periaatteessa ole ihmisoikeusnäkökulmasta haastava. Sijoitus ei käynnistänyt selvitystä seulontakriteerien mukaan, joten sovelsimme IFC PS:n ja ILO CLS:n mukaisia tavanomaisia ympäristö- ja yhteiskuntahallintamenettelyjämme. Koska metsätalousalan työolot ovat haastavat ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuu mahdollisesti suuria riskejä, painotimme merkittävästi yrityksen vaatimustenmukaisuuden ja suorituskyvyn arviointia ja seurantaa IFC PS2:n (työolot) osalta sekä turvallisten ja terveellisten työolojen varmistamista kaikille yrityksen toimintaan osallistuville tahoille. Työvoimakysymyksiin keskittyminen johti selkeisiin ympäristö- ja yhteiskuntasopimusvaatimuksiin, mukaan lukien viittaus FSC-standardiin (Forest Stewardship Council). Nämä vaatimukset ja seuranta sekä yrityksen vahva sitoutuminen ovat johtaneet onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrän huomattavaan vähenemiseen sekä entistä parempaan työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Kaikkia investointejamme seurataan neljännesvuosi- tai vuosiraporttien, asiakkaiden ja konsulttien kanssa käytävien säännöllisten keskustelujen, paikan päällä tehtävien vierailujen, ulkoisten tarkastusten ja muiden tiedotuskanavien, kuten tiedotusvälineiden seurannan, perusteella. Sijoituskohteiden odotetaan myös ilmoittavan Finnfundille onnettomuuksista tai muista merkittävistä muutoksista niiden tilanteessa.

Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija päivittää vähintään kunkin hankkeen vuosittaiseen tarkasteluun valmistautumisen yhteydessä tiedot hankkeesta, sen edistymisestä sijoitushetkellä havaittujen ympäristö-, yhteiskunta- ja ihmisoikeuskysymysten ratkaisemisessa sekä edistymisestä sovellettavien kansainvälisten standardien noudattamisessa. Asiantuntija arvioi sijoituksen uudelleen seulontaluettelon kriteerien perusteella (vaihe 1–2).

Jos on viitteitä siitä, että tilanne on saattanut muuttua tai on ilmennyt kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, analyysi päivitetään, ja yrityksen on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

Finnfundin sijoituskohteilta edellytetään tarvittaessa myös tehokasta operatiivisen tason valitusmekanismia, jolla helpotetaan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja ilman oikeudenkäyntiä. Valitusmekanismien odotetaan täyttävän vähintään IFC:n standardeissa määritellyt kriteerit ja ajan mittaan myös YK:n periaatteen 31 tehokkuuskriteerit.

Näiden valitusmekanismien lisäksi Finnfundilla on oma valitus- ja ilmiantomekanisminsa, johon kuuluu erityinen sisäinen menettely ja tiimi, jonka tehtävänä on arvioida valitukset ja vastata niihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että eri ryhmien oikeudenhaltijat ja sidosryhmät voivat raportoida Finnfundin omaan toimintaan tai johonkin rahoitettavaan yritykseen liittyvistä epäillyistä väärinkäytöksistä tai ihmisoikeusloukkauksista Finnfundin verkkosivuilla, puhelimitse tai sähköpostitse. Valitukset voidaan tehdä nimettöminä. Oikeudenhaltijat ja sidosryhmät voivat myös keskustella suoraan Finnfundin edustajien kanssa esimerkiksi seurantakäyntien yhteydessä.

Esimerkki 5: Osana Finnfundin sijoitussopimuksessa asettamia vaatimuksia yhtiö kehitti IFC:n standardeihin perustuvan henkilöstöpolitiikan sekä sisäiset ja ulkoiset valitusjärjestelmät. Kolmannen sijoitusvuoden aikana yhtiö sai kantelun ilmiantokanavansa kautta: Henkilön mukaan rekrytointi- ja ylennyskäytännöt olivat olleet epäreiluja. Yhtiö ilmoitti tästä Finnfundille. Kyseiset asiat käsitellään yhtiön henkilöstöpolitiikassa ja -käsikirjassa, ja koko henkilöstön oli tarkoitus olla perehdyttämisen jälkeen tietoinen oikeista käytännöistä ja työntekijöiden oikeuksista. Johto suhtautui valitukseen hyvin vakavasti ja palkkasi asiaa tutkimaan ulkopuolisen henkilöstökonsultin, joka totesi, että väitteet pitivät paikkansa. Asianomaisia henkilöitä kohdeltiin paikallisen työlainsäädännön ja yhtiön henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Koko henkilöstölle tiedotettiin toimista, ja henkilöstön ja johdon kanssa järjestettiin neuvotteluja. Myöhemmin tehty tyytyväisyyskysely osoitti, että henkilöstö piti yhtiön toteuttamia toimia oikeudenmukaisina ja avoimina. Konsultti seurasi tarkistettujen palkkauskäytäntöjen täytäntöönpanoa. Lisäksi johto sai lisäkoulutusta tiimin johtamisesta ja työvoimakäytännöistä.