Ovatko kehitysrahoittajan vaatimukset kohdeyrityksille taloudellisesti kannattavia?

Yritykset usein kyseenalaistavat kaikenlaiset rajoitteet ja haluaisivat toimia markkinoilla mahdollisimman vapaasti. Kehitysrahoittajat kuten Finnfund puolestaan haluavat minimoida riskejä ja varmistua rahoittamiensa yritysten toiminnan vastuullisuudesta. Kehitysmaissa tämä tarkoittaa toisinaan vaatimusten esittämistä yli kansallisen lainsäädännön. Finnfund vaatii metsätalousyrityksiltä FSC-sertifikaattia, joka on kansainvälisesti arvostetuin metsätalouden vastuullisuussertifikaatti. FSC-sertifikaatin saaminen edellyttää yrityksiltä kestävän kehityksen mukaisia vastuullisuusstandardeja ympäristö-, yhteisö- ja talousasioissa.

Kehitysmaissa metsäyhtiöt tuovat paljon kaivattuja työpaikkoja ja infrastruktuuria maaseudulle, mutta saattavat ajautua kiistoihin esimerkiksi maa-alueista. FSC-sertifikaatti velvoittaa yritykset pitämään huolta yhteisösuhteista ja ympäristön luontoarvoista. Tämä on myös Finnfundin tavoitteena. FSC- sertifikaatti vaatii kuitenkin yrityksiltä paljon resursseja ja sen hyödyt ovat taloudellisesti epävarmoja.

Tuore graduni paljasti, että kaksi kolmesta tutkituista yrityksistä hyötyi sertifikaatista myös rahallisesti. Miro Forestrylla sertifikaatin taloudelliset hyödyt kattoivat kustannukset sekä Ghanassa että Sierra Leonessa. New Forest Company Tansania ei sen sijaan hyötynyt sertifikaatista rahallisesti. Suurin syy taloudelliselle hyödylle oli hintapreemio, jonka Miro onnistui löytämään tuotteilleen Euroopan markkinoilta. Sekä NFC että Miro raportoivat kuitenkin kasvua työn tuottavuudessa sekä prosessien tehokkuudessa.

Yritykset kertoivat sertifikaatin suurimmaksi hyödyksi rahoituksen saamisen helpottumisen, vaikkeivät tätä pystyneetkään rahallisesti arvottamaan. Tämä tutkimus ei pystynyt ottamaan huomioon sertifikaatin yhteiskunnallista hyötyä, mikä on taloudellisen kannattavuuden ohella merkittävä asia kehitysrahoittajan näkökulmasta.

Kehitysrahoittajan raskaana pidetyt vaatimukset vastuullisuudesta voivat parhaimmillaan kasvattaa kannattavaa liiketoimintaa. Yrityksen tulisi kuitenkin löytää FSC-sertifioiduille tuotteilleen markkinat tai toiminnan tehostumisen tulisi kattaa vaatimusten kustannukset. Miron esimerkki osoitti, että vaatimusten ennalta arvioiminen on hankalaa. Yritys ei ennen sertifiointia nähnyt sen tuovan hintapreemiota tuotteilleen, mutta vaatimus pakotti heidät etsimään FSC-sertifioiduille tuotteille markkinoita. Markkinat löytyivät Euroopasta, mikä takasi sertifikaatista syntyneen taloudellisen hyödyn.

Finnfund tulee jatkossakin vaatimaan metsäsijoituksilta sertifikaattia. Tutkimukseni osoitti, että yrityksillä on mahdollisuus taloudellisten voittojen kasvattamiseen sertifikaatilla. Toisaalta tilanteissa, joissa yritys ei itse rahallisesti hyötyisi sertifikaatista, Finnfund uskoo että hyödyt paikallisyhteisöille ja yhteiskunnalle ovat niin merkittävät, että sertifikaattia kannattaa vaatia.

Minun näkemykseni on, että Afrikan maat kehittyvät nopeasti ja yhä useamman maan lainsäädäntö ja valvonta tehostuu. Tämä johtaa siihen, että sertifikaatin vaatimat vastuullisuusstandardit tulevat lähemmäs maan lainsäädäntöä. Se taas vähentää tarvittavia toimenpiteitä sertifikaatin saamiseksi ja vähentää näin ollen myös sen kustannuksia. Samalla vastuullisen puutavaran markkinat Afrikassa kehittyvät ja siellä syntyy paikallista kysyntää. Tämä kaikki johtaa siihen, että FSC-sertifikaatti tulee yhä kannattavammaksi yrityksille ja kehitysrahoittajan vaatimusta ei koeta enää rajoitteena toiminnalle vaan tuottoisana liiketoimintana.

Kenneth Söderling

analyytikko, kehitysvaikutukset ja portfolioseuranta

 

Lue myös

Miksi kestävä metsätalous on hyvää liiketoimintaa?

Seminaari: Afrikan metsistä kestävää kehitystä ja ilmastotoimia

Kehittyviin maihin pitää istuttaa metsää – mutta miten?

Finnfundin kehitysvaikutusraportti valmistui – hiilen sidonnalla merkittävä ilmastovaikutus

Finnfund laski sijoitussalkkunsa ilmastovaikutukset

 

 

Kategoriat:

Blogit2019

Viimeisimmät uutiset:

Blogi arkisto

Sijoittamatta jättämisen riski: heikko pääsy digipalveluihin vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteet

Sijoittamatta jättämisen riski. Se lause kiteyttää digitaalisten palveluiden saatavuuden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden…

Vahvempi dollari Trumpin toisella toimikaudella – miten se vaikuttaa kehittyviin markkinoihin?

Donald Trump teki paluun politiikkaan, kun hänet valittiin marraskuussa toisen kerran Yhdysvaltain presidentiksi. Koska…
Kuvassa Olli Sinnemaa

Ta­lous­joh­ta­jan kat­saus Q3 2024

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa yhteen Finnfundin avainluvut vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into…
Kuvassa Olli Sinnemaa

Talousjohtajan katsaus Q2/2024

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into Q2 2024…

Ukraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla

Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa…

Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin sijoittamalla 

Finnfundin digitaalisten ratkaisujen ja infrastruktuurin tiimi perustettiin vasta pari vuotta sitten, mutta hyvän tiimihengen…

Suomella on tärkeä rooli maailman metsäkadon pysäyttämisessä

Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana…

Talousjohtajan katsaus Q2 2023

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO insight into Q2…

Terhi Koipijärvi: Strategista ajattelua, ei hallintohumppaa

Mikä on hallitustyöskentelyssä tärkeintä? Miten vetää raja operatiivisen ja strategisen ajattelun välille? Miten välttää…

Helena Arlander: 19 muutoksen vuotta Finnfundissa

Aloitin urani Finnfundissa syyskuussa yhdeksäntoista vuotta sitten. Minulta on usein kysytty, mikä näiden yhdeksäntoista…