Suomella ei ole varaa olla tukematta kehitysmaita

Kun Sipilän hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen varsinaiseen budjettiriiheen, täytyy toivoa, että sillä on viisautta nähdä mitä Suomen ulkopuolisessa maailmassa tapahtuu.

Ilmastonmuutos, konfliktit ja väestönkasvu eivät ole enää pitkään aikaan olleet vain muiden ongelmia. Ne ovat keskeisiä myös Suomen omalle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

Siksi budjettiriihessä ei kannata kysyä, onko meillä varaa nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Pitää kysyä, onko meillä enää varaa olla tekemättä enemmän. Suomalaisten etu vaati sitä. Elämme kaikki entistä tiiviimmässä keskinäisriippuvuudessa.

Arktinen jääalue on ollut mittaushistorian pienin jo neljänä peräkkäisen talvena. Sen seurauksena ovat arktiset ilmavirtaukset käyttäytyneet varsin oudosti. Helmikuussa Grönlannissa mitattiin viisi astetta lämmintä kun Saksassa värjöteltiin yli 20 asteen pakkasissa. Tämä on pitkälti ihmisten tekosia.

Oudot lämpötilat, ennätykselliset myrskyt ja tuhoisat kuivuudet muuttavat satojen miljoonien ihmisten elinoloja. Maailmanpankki arvioi tuoreessa raportissaan, että pelkästään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 86 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotiseutunsa vuoteen 2050 mennessä. Näin käy, ellemme pikaisesti tee enemmän asian korjaamiseksi.

Tarvetta puhtaalle energialle, kunnollisille työpaikoille, laadukkaalle koulutukselle ja kaikelle muulle välttämättömälle lisää myös väestönkasvu. Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu 2,3 miljardiin 2050 mennessä. Edessä on massatyöttömyyttä, kasvavaa köyhyyttä ja viime kädessä konflikteja. Siis ellemme pikaisesti tee enemmän.

Tarve kehitysyhteistyölle on aivan ilmeinen. Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset ymmärtävät tämän hyvin.

Mutta toimiiko kehitysyhteistyö ja muuttuuko mikään? Kyllä toimii ja kyllä muuttuu, ainakin kaikkien lukujen valossa.

Etiopiassa yli neljä miljoonaa ihmistä on saanut turvallista juomavettä Suomen tuella. Keniaan on rakennettu Afrikan suurin tuulipuisto Suomen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin osarahoituksella. Koko maailman tasolla äitiyskuolleisuus laski 37 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2015. Tähänkin Suomi on antanut tärkeän panoksensa.

Myönteinen kehitys näkyy myös siinä, että lähes kaikki maailman lapset pääsevät edes aloittamaan koulun ja että miljardi ihmistä on noussut äärimmäisessä köyhyydestä.

Tuloksia siis syntyy, mutta myös haasteet kasvavat ja monimutkaistuvat. Tekemistä riittää ja sitä riittää kaikille. Kehittyvät maat tarvitset tukea naisten aseman vahvistamiseen, puhtaan energian tuottamiseen, koulutuksen laadun parantamiseen, korruption kitkemiseen – eli kaikkeen, mitä maa tarvitsee menestyäkseen.

Suomella on kehityspolitiikassaan monia erilaisia työkaluja, joita kaikkia tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Kansalaisjärjestöillä, YK-toimijoilla, kehitysrahoittajilla ja Suomen kahdenvälisillä ohjelmilla on kaikilla oma merkittävä tehtävänsä. Parhaimmillaan eri työkalut täydentävät toisiaan ja kattavat toistensa katvealueita.

Suomen julkinen talous on valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan arvioitua paremmassa kunnossa. Tulot ovat kasvaneet ja velan tarve sitä myötä vähentynyt merkittävästi. Nyt on siis oikea hetki kääntää myös Suomen kehitysrahoituksen suunta selvästi ylöspäin.

Satsaus maailman isojen ongelmien ratkaisemiseen on investointi myös suomalaisten tulevaisuuteen. Sitä ei pidä nähdä pelkkänä menoeränä. Investointien osalta ne eivät menoeriä olekaan, vaan palautuvat käytettäväksi uudelleen kehitysmaahankkeisiin.

Meillä ei ole varaa jäädä odottamaan sitä, että valtiontalous saadaan ylijäämäiseksi. Toimenpiteillä on kova kiire, koska odottaminen vain pahentaa tilannetta. Samalla myös hintalappu kasvaa.

Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen.

Meillä on parhaassakin tapauksessa vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Suomen täytyy jo oman turvallisuutensa takia osallistua aktiivisesti maailman isojen haasteiden ratkaisemiseen.

Erkki Tuomioja
Kansanedustaja (sd), ulkoasianvaliokunnan jäsen ja Finnfundin hallintoneuvoston puheenjohtaja

Jaakko Kangasniemi
Toimitusjohtaja, Finnfund

Julkaistu Turun Sanomissa 7.4.2018

Kategoriat:

Blogit2018

Viimeisimmät uutiset:

Blogi arkisto

Sijoittamatta jättämisen riski: heikko pääsy digipalveluihin vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteet

Sijoittamatta jättämisen riski. Se lause kiteyttää digitaalisten palveluiden saatavuuden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden…

Vahvempi dollari Trumpin toisella toimikaudella – miten se vaikuttaa kehittyviin markkinoihin?

Donald Trump teki paluun politiikkaan, kun hänet valittiin marraskuussa toisen kerran Yhdysvaltain presidentiksi. Koska…
Kuvassa Olli Sinnemaa

Ta­lous­joh­ta­jan kat­saus Q3 2024

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa yhteen Finnfundin avainluvut vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into…
Kuvassa Olli Sinnemaa

Talousjohtajan katsaus Q2/2024

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO Insight into Q2 2024…

Ukraina sijoituskohteena tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille – kysyntää etenkin digisektorilla

Yli kaksi vuotta hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä miehittää noin viidennestä Ukrainan maa-alueesta, eikä rauhaa…

Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin sijoittamalla 

Finnfundin digitaalisten ratkaisujen ja infrastruktuurin tiimi perustettiin vasta pari vuotta sitten, mutta hyvän tiimihengen…

Suomella on tärkeä rooli maailman metsäkadon pysäyttämisessä

Suomen tulee rahoittaa metsä- ja luontokadon pysäyttämistä, edistää metsien kestävää käyttöä ja hallinnointia osana…

Talousjohtajan katsaus Q2 2023

Talousjohtajan englanninkielinen katsaus kokoaa avainluvut vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen osalta: CFO insight into Q2…

Terhi Koipijärvi: Strategista ajattelua, ei hallintohumppaa

Mikä on hallitustyöskentelyssä tärkeintä? Miten vetää raja operatiivisen ja strategisen ajattelun välille? Miten välttää…

Helena Arlander: 19 muutoksen vuotta Finnfundissa

Aloitin urani Finnfundissa syyskuussa yhdeksäntoista vuotta sitten. Minulta on usein kysytty, mikä näiden yhdeksäntoista…