Case: Miro Forestry näyttää tietä vastuullisille istutusmetsille Länsi-Afrikassa

Ghanan luonnonmetsät vaarassa loppua 2030 mennessä

Viimeisten sadan vuoden aikana metsänhoito on Länsi-Afrikassa tarkoittanut lähes yksinomaan luonnonmetsien hakkuita. Aikoinaan alue oli miltei kokonaan luonnontilaisten sademetsien peittämä. Sadassa vuodessa alueelta on hakattu lähes 90 prosenttia puista”, Miro Forestryn toimitusjohtaja Andrew Collins kertoo.

Metsien hävittäminen, laittomat hakkuut ja ilmastonmuutos ovat akuutteja ongelmia Länsi-Afrikassa. Samaan aikaan alueella tarvitaan yhä enemmän kestävästi tuotettua puuta ja puutuotteita. Puutavaraa tarvitaan kasvavassa määrin esimerkiksi teollisuuden käyttöön, rakentamiseen ja sähköpylväiksi, kun maaseutua sähköistetään. Esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan Ghanan metsävarat loppuvat vuoteen 2030 mennessä, jos luonnonmetsien hyväksikäyttöä jatketaan nykytasolla.

Miro Forestry on kaupallista ja kestävää metsätaloutta edistävä yhtiö, joka toimii Ghanassa ja Sierra Leonessa. Vuonna 2010 perustettu yhtiö on alusta alkaen pyrkinyt olemaan alueen johtava kaupallinen, kestävän kehityksen mukaisiin istutusmetsiin erikoistunut toimija. Yhtiön tavoitteena on ollut Forestry Stewardship Councilin (FSC^®) periaatteiden ja kriteereiden mukaisen sertifioinnin saaminen. Sertifiointi toimii kansainvälisenä vertailukohtana arvioitaessa kaupallisen metsätalouden kestävyyttä.

Nyt yhtiö on saavuttanut tavoitteensa: arviointiprosessi alkoi molemmissa maissa vuonna 2016, ja nyt sekä Sierra Leonen että Ghanan yksikkö on nyt läpäissyt arvioinnit ja saa viralliset sertifioinnit lähiaikoina.

Finnfund on rahoittanut Miro Forestryn toimintaa vuodesta 2014 alkaen, ja yhtenä tavoitteena on ollut FSC-sertifioinnin saaminen. Finnfund edellyttää asiakkailtaan aina kansainvälisten hyvien käytäntöjen, kuten Maailmanpankkiryhmän International Finance Corporationin (IFC) ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardeja. Lisäksi Finnfund kannustaa ja tarjoaa metsäteollisuudessa toimiville asiakkailleen tukea kansainvälisen sertifioinnin, kuten FSC:n hankkimisessa.

On tärkeää jatkaa istutusmetsien kehittämistä kaikkialla Länsi-Afrikassa hallitusten ja alan rahoittajien tukemana. Tavoitteena on rakentaa kestävällä tavalla toimiva teollisuudenala ja puutavaran toimitusketju, millä ehkäistään metsien hävittämisen ja kestävästi tuotetun puutavaran puutteen aiheuttamat ympäristökatastrofit.

Miro Forestryn toimitusjohtaja Andrew Collins

FSC-sertfiointi selvä tavoite alusta lähtien

”On selvää, että FSC-prosessi kehittää yrityksen kaikkia toimintoja. Kyse ei ole sertifikaatista, vaan positiivisesta, kestävästä ja vastuullisesta johtamisesta ja järjestelmistä, jotka tukevat kehitystä”, sanoo Stephanie Doig, joka vastaa ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja sosiaaliasioiden johtamisesta.

Yhtiöllä on käytössään 30 000 hehtaaria maata vastuullisesti kasvatetuille istutusmetsille. Tästä istutettuna on noin 7 000 hehtaaria, jolla kasvaa erilaisia, nopeasti kasvavia lajeja. Puusta tuotetaan sahatavaraa, vaneria, sähköpylväitä ja biomassaa paikallisille ja alueellisille markkinoille. Yhtiö huolehtii omista istutusmetsistään ja istuttaa tällä hetkellä vuosittain 3 000 hehtaaria uutta metsää.

Mirolta on mennyt kolme vuotta FSC-sertifioinnin saamiseen. Syynä tähän on se, että yhtiö toimii maaseudulla syrjäisissä paikoissa, joissa on hyvin vähän kokemusta kansainvälisistä terveys- ja turvallisuusstandardeista tai ympäristön ja yhteiskunnan huomioimiseen liittyvistä toimintatavoista. Niinpä toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto on vienyt oman aikansa. Ennakkoarvioinnit ja tarkastukset on suorittanut eteläafrikkalainen SGS.

Kestävää kehitystä, parempia prosesseja ja läpinäkyvyyttä

Länsi-Afrikassa, jossa FSC-sertifiointi on harvinaista, on erityisen tärkeää, että Miro Forestry toimii vastuullisesti ja tukee omalla toiminnallaan huomattavasti yhteiskunnan ja ympäristön kehitystä. Haluamme olla hyvä kumppani niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin”, Doig sanoo.

Vastuullisuus on ollut keskeinen osa Miron toimintatapoja alusta alkaen. Siksi FSC-prosessi ei ole olennaisesti muuttanut käytäntöjä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta. FSC tarjoaa ulkopuolisen vakuuden ja läpinäkyvät raportointikanavat.

”Suurin haaste on ollut uusien järjestelmien käyttöönotto erityisesti sisäisen valvonnan kannalta, mikä kuuluu FSC:n periaatteisiin ja kriteereihin.”

”Toinen suuri haaste on ollut FSC:n heikko tunnettuus. Yhtiö on joutunut työskentelemään kaikkien sidosryhmien kanssa lisätäkseen tietoa ja ymmärrystä FSC:stä. Se on ollut erityisen haastavaa Sierra Leonessa, jossa Miro ja FSC ovat edelläkävijöitä. Asiasta on kerrottu niin paikallisille yhteisöille, työntekijöille kuin viranomaisillekin”, Doig kertoo.

Hyötyjiä ovat liiketoiminta, ihmiset ja ympäristö

Miron mukaan FSC-sertifioinnin hankkiminen on monin tavoin hyödyllinen päätös. Ensiksi, se saa yrityksen keskittymään enemmän järjestelmiin, valvontaan ja toimenpiteisiin, joilla parannetaan johtamisen tehokkuutta, laadunvalvontaa ja kustannustehokkuutta. Toiseksi, FSC-sertifiointi mahdollistaa pääsyn kansainvälisille markkinoille.

Kolmanneksi, FSC-sertifiointi tarjoaa opastusta ja malleja ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen kuuluvaan vuorovaikutukseen. Hyvän vuorovaikutuksen avulla voidaan vähentää kielteisiä riskejä ja lisätä samalla huomattavia myönteisiä vaikutuksia, mikä vahvistaa samalla myös yrityksen arvoa.

”FSC esimerkiksi varmistaa, että yritykset noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja työsuojelun standardeja. Tällä on myönteinen vaikutus kaikkiin työntekijöihin, sillä yleensä Afrikassa maaseudulla noudatetaan paljon heikompia periaatteita”, Doig selittää.

Lisäksi FSC varmistaa lainsäädännön noudattamisen, mikä on erityisen tärkeää maankäyttöön perustuvalla toimialalla. FSC takaa myös niin sanotun FPIC-suostumuksen käytön (vapaa ja tietoon pohjautuva ennakkosuostumus, Free, Prior, Informed Consent), mikä varmistaa hyvän ja molempia osapuolia hyödyttävän suhteen paikallisten sidosryhmien kanssa.

Miron toiminta-alueilla metsien hävittäminen on yleistä, eikä niiden suojelemiseksi ole tehty juuri mitään. FSC varmistaa, että Miro suojelee vähintään kymmenen prosenttia maa-alasta, millä on suora myönteinen vaikutus paikallisen luonnon monimuotoisuuteen. Tärkeä merkitys on myös sillä, että paikallisten ihmisten ja yhteisöjen ympäristötietoisuus ja ymmärrys ympäristönsuojelusta kasvaa. Sen myötä suojelua voidaan jatkaa myös laajemmin.

Hyödyt suuremmat kuin kustannusten nousu

”On selvää, että FSC:n periaatteet ja kriteerit tukevat myös tarkempaa talouden johtamista. Se integroi toisiinsa myös sisäisiä prosesseja ja eri tiimien työtä ympäristö-, sosiaali- ja talousasioihin eli FSC:n kolmeen pilariin liittyen”, Doig selittää.

Miro arvioi, että FSC-standardien noudattamisen kokonaiskustannus on noin 250000 Yhdysvaltain dollaria. Mikäli metsäyhtiö istuttaa vuositasolla 1 000 hehtaaria metsää, Miro arvioi, että FSC:n vaatimusten noudattaminen lisää vuosittaisia kokonaiskuluja noin kolme prosenttia.

Kun huomioidaan FSC:n tuomat hyödyt, Miro uskoo, että hyödyt ovat huomattavasti kustannusnousua suuremmat. Hyötyjä ovat muun muassa pääsy kansainvälisille puutavaramarkkinoille, mahdollisuudet saada laajemmin kansainvälistä pääomaa, paikallisten ja kansainvälisten sidosryhmien antaman tuen todennäköinen vahvistuminen sekä se, että työntekijät ovat entistä motivoituneempia.

Länsi-Afrikan metsillä valoisampi tulevaisuus?

Länsi-Afrikan metsätaloutta hallitsevat edelleen luonnonmetsien hakkuut. Metsäalueita on kuitenkin jäljellä enää vähän ja kestäviin hakkuukäytäntöihin pyritään yhä voimakkaammin. Tämän seurauksena alue on nykyisin puutavaran nettotuoja. Tämä on vauhdittanut istutusmetsien perustamista alueelle ja lisännyt kaupallista ajattelua: puita kasvatetaan metsäteollisuuden ja biomassaan perustuvan energiantuotannon tarpeisiin sekä samalla vähentämään jäljellä oleviin luonnonmetsiin kohdistuvaa painetta.

Toimitusjohtaja Andrew Collinsin mukaan tämän seurauksena etenkin viiden viime vuoden aikana on perustettu huomattava määrä istutusmetsiin keskittyneitä yrityksiä. Lisäksi maiden hallitukset ovat käynnistäneet enemmän istutukseen liittyviä kehittämishankkeita.

”Vie kuitenkin vielä 50 vuotta tai enemmän, ennen kuin ala on tarpeeksi kehittynyt, sillä tietämys istutusmetsistä ja niistä saatavien puutuotteiden kaupallisesta valmistuksesta on tällä hetkellä hyvin vähäistä”, Collins toteaa.

”On tärkeää jatkaa istutusmetsien kehittämistä kaikkialla Länsi-Afrikassa hallitusten ja alan rahoittajien tukemana. Tavoitteena on rakentaa kestävällä tavalla toimiva teollisuudenala ja puutavaran toimitusketju, millä ehkäistään metsien hävittämisen ja kestävästi tuotetun puutavaran puutteen aiheuttamat ympäristökatastrofit.”

Julkaistu 23.1.2024